The post 800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa appeared first on Suomen Uutiset.

Poliisi ja mielenosoittajat ottivat väkivaltaisesti yhteen muun muassa Pariisissa, Lyonissa, Marseillessa ja Lillessä. Mellakoitsijat sytyttivät rakennuksia ja autoja tuleen, ryöstelivät liikkeitä sekä kivittivät poliiseja ja hälytysajoneuvoja.

Ehkä vakavin tuhotyö tapahtui Limogesissa, jossa nuorisojoukko ryösti ja poltti historiallisesti mittaamattoman arvokkaan kaupungintalon.

Virkavalta otti kiinni yli 1 200 ihmistä ja ainakin 150 poliisia ja pelastushenkilökuntaan kuuluvaa loukkaantui huligaanien käsittelyssä. Järjestäjien mukaan protesteihin osallistui 800 000 ihmistä, kun taas sisäministeriö arvioi osallistujamääräksi 550 000.

”Lopettakaa tämä hulluus”

Ranskan pääministeri Sébastien Lecornu syytti väkivaltaisuuksista radikaaleja vasemmistoryhmiä ja rikollisia. Presidentti Emmanuel Macron puolestaan vakuutti, että tuhoon syyllistyneet saatetaan vastuuseen.

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance osoitti lauantaina sormella maahanmuuttoa syynä Ranskan väkivaltaisuuksiin. Vance jakoi samalla videon, jossa Limogesin kaupungintalo oli liekeissä.

– Länsimaiden liberaalit ovat raahanneet kolmannen maailman Ranskaan ja muualle Eurooppaan kulttuurin rikastamisen sekä myötätunnon merkeissä. He ovat sivuuttaneet kotoutumiseen liittyvät peruskysymykset. Heitä varoitettiin siitä, mihin tällainen kehitys johtaa. Mutta he eivät kuunnelleet, Vance kirjoitti X:ssä.

– Rukoilen, että Ranska, tämä kaunis maa täynnä upeita ihmisiä lopettaisi tämän hulluuden. Ennen kuin sen mittaamattoman arvokas historia katoaa liekkeihin, Vance jatkoi.

Autot tulessa ympäri Eurooppaa

Ranskan levottomuudet saivat vastakaikua muualla Euroopassa. Belgiassa mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Brysselissä. Myös Italiassa, Portugalissa ja Albaniassa järjestettiin protesteja, joiden taustalla oli mellakoinnin lisäksi tyytymättömyyttä nouseviin elinkustannuksiin sekä kehnoihin julkisiin palveluihin.

Protestien kansainvälinen leviäminen on herättänyt kysymyksiä liikkeiden keskinäisistä yhteyksistä ja mahdollisesta ulkomaisesta vaikuttamisesta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vahvistettua näyttöä siitä, että eri maiden mellakoita olisi johdettu yhteisestä keskuksesta tai että Venäjä olisi osallistunut niiden järjestämiseen.

Some kannustaa kapinaan

Belgialainen viestintäasiantuntija Reinout Van Zandycke varoitti tosin jo viikkoa ennen lauantain laajoja levottomuuksia, että sosiaalisessa mediassa levitettyjen mielenosoituskutsujen taustalla saattaa olla ulkomaisia vaikuttajia.

The Brussels Timesin mukaan somessa levitettiin runsaasti videoita, joissa kehotettiin ihmisiä lähtemään kaduille Ranskassa ja Belgiassa juuri 17. lokakuuta. Osa videoista sisälsi tekoälyllä tuotettuja kuvia, ja niiden levittäjien joukossa epäiltiin olevan myös bottitilejä.

The post Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan appeared first on Suomen Uutiset.

Kautta Ranskan järjestetyt mielenosoitukset ovat jälleen johtaneet väkivaltaisiin yhteenottoihin poliisin ja mielenosoittajien välillä. Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja pamppuja Pariisissa, Marseillessa ja Lyonissa hajottaakseen luvattomia marsseja ja purkaakseen liikenteen estämiseksi pystytettyjä barrikadeja.

Sisäministeriön mukaan poliisi oli ottanut lauantaina puoleenpäivään mennessä kiinni 166 ihmistä. Tuolloin eri puolilla maata oli järjestetty noin 140 mielenosoitusta, joihin oli osallistunut yhteensä 32 800 ihmistä. Iltapäivän ja illan aikana mielenosoittajien sekä levottomuuksien määrän odotetaan kasvavan huomattavasti.

Kyynelkaasua liekkeihin

Pariisissa poliisi käytti kyynelkaasua Place de la Républiquelle kokoontuneita mielenosoittajia vastaan jo puolitoista tuntia ennen mielenosoitusmarssin alkua.

France 24:n toimittajan Pauline Rouquetten raportoi, että poliisi tarkasti mielenosoittajien laukkuja ja takavarikoi muun muassa kasvomaskeja sekä suolaliuosta, jota käytetään kyynelkaasun ärsyttämien silmien huuhteluun.

Mielenosoituksiin osallistuu maahanmuuttajien ja anarkistien lisäksi opiskelijoita, ammattiyhdistysliikkeen jäseniä sekä perinteisen keltaliiviliikkeen kannattajia. Protestien taustalla on median mukaan elinkustannusten nousu ja kasvava tyytymättömyys maan taloudelliseen sekä poliittiseen tilanteeseen.

The post Ministeri Wille Rydman: Tekoälystä tehokas apu sote-alan henkilöstöpulaan – satojen miljoonien arvosta työaikaa voisi vapautua vuodessa appeared first on Suomen Uutiset.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta merkittävä osa kuluu potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan kyse on tehtävästä, jossa tekoälyn käyttöönotolla voidaan saavuttaa nopeasti konkreettista hyötyä.

– Ministeriön käynnistämien pilottihankkeiden perusteella arvioimme, että asiakas- ja potilaskirjausten tekemiseen tarkoitetut tekoälyratkaisut ovat niin hyviä, että ne voidaan lähiaikoina ottaa laajamittaiseen käyttöön. Tekoälyn käyttö kirjaamisessa voi tuoda säästöjä satojen miljoonien eurojen luokkaa vuosittain. Tämän tavoitteen edistämiseksi ministeriö on nyt käynnistänyt työn tekoälyavusteisen kirjaamisen ja tulkkauksen ottamiseksi käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.

– Tämä on myös nopein tapa helpottaa sote-alan työvoimapulaa: uusien ammattilaisten kouluttaminen kestää vuosia, joten on ensiarvoisen tärkeää, että nykyiset koulutetut ammattilaiset pääsevät käyttämään työaikansa mahdollisimman vaikuttavasti. Tämä lisää myös työn mielekkyyttä, Rydman korostaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen kuluu työaikaa, jonka laskennallinen arvo on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

– Teknologian keskeinen vaikutus on siinä, että se vapauttaa sote-henkilöstön aikaa erilaisesta taustatyöstä varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain tekemän laajan selvityksen mukaan lähes puolet lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden työajasta kuluu potilas- ja asiakastietojen kirjaamiseen, Rydman kertoo.

Tekoäly helpottaa ammattilaisen työtä

Ministeri Rydmanin mukaan tekoälyn ja robotiikan rooli on ennen kaikkea avustava. Päätöksentekoa ja hoidon kokonaisvastuuta ei hänen mukaansa pidä siirtää koneelle.

– Näen, että tekoäly ja robotiikka korvaavat tiettyjä työvaiheita ja ovat apuväline, joka voi tehostaa hoitohenkilöstön työtä, vapauttaa heidän aikaansa rutiininomaisista työvaiheista vaativampiin tehtäviin ja parantaa laatua, mutta kokonaisuudesta vastaa aina ihminen, Rydman muistuttaa.

Ministeri vieraili viime elokuussa Jyväskylässä Sairaala Novassa, jossa hänelle esiteltiin uusien teknologioiden käyttöä terveydenhuollossa.

– Sairaala Nova toimii Keski-Suomessa edelläkävijänä uusien teknologioiden käyttöönotossa, ja uusi sairaala luo tälle hyvät puitteet. Sairaalaa esitellyt kirurgi toi esiin robotiikan konkreettisia hyötyjä: robotiikan avulla on mahdollista nähdä paikkoihin, joihin ihminen ei näe, ja sen ansiosta leikkauksesta voidaan selvitä pienemmillä haavoilla, jotka paranevat nopeammin, Rydman kertoo.

Myös kuvantamisessa tekoälyä voidaan Rydmanin mukaan hyödyntää yhä enemmän.

– Tekoäly voi olla ihmistä tarkempi esimerkiksi kuvantamistutkimusten analysoinnissa. Olen varma, että tekniikan kehittyessä uusista teknologioista saadaan potilaille vielä paljon enemmän hyötyä.

Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa edellyttää kuitenkin, että järjestelmien tekemät havainnot ja tuotokset voidaan arvioida osana ammattilaisen työtä.

Jatkossa potilaan ei tarvitse toistaa samoja asioita

Rydmanin mukaan tekoälyn vaikutus voisi näkyä tulevaisuudessa myös potilaan arjessa.

– Isoin vaikutus on siinä, että kun taustatehtäviin kuluva aika tekoälyn ansiosta vähenee, yksittäinen sote-alan ammattilainen voi käyttää suuremman osan ajastaan varsinaiseen asiakastyöhön, Rydman sanoo.

Yksi käytännön hyöty voisi olla aiempien potilastietojen tehokkaampi hyödyntäminen.

– Kun tietojärjestelmät kehittyvät, tekoäly voi esimerkiksi kerätä potilaan aikaisemmista hoitokirjauksista ammattilaiselle hoidon kannalta keskeiset perustiedot, jolloin potilaan ei tarvitse vastata samoihin kysymyksiin useampaan kertaan häntä hoitavan ammattilaisen vaihtuessa, Rydman selvittää.

Käyttökohteita on myös tulkkauksessa ja lääkehoidon kokonaisuuden arvioinnissa.

– Jos asiointiin tarvitaan tulkkausta, se onnistuu ilman odottelua, kun otetaan tekoäly avuksi. Tekoäly voi myös analysoida esimerkiksi potilaan lääkehoidon kokonaisuutta ja varmistaa, että hän ei joudu ottamaan turhia lääkkeitä.

Tällaisissa käyttökohteissa olennaista on kuitenkin se, missä tilanteissa tekoälyn tuottamaa tietoa voidaan käyttää itsenäisesti ja milloin ammattilaisen arvio tai esimerkiksi ammattitulkki on edelleen välttämätön.

Lainsäädännön ei pidä toimia kehityksen jarruna

Rydmanin mukaan tekoälyn käyttöönoton lisääminen ei tarkoita potilasturvallisuudesta tinkimistä. Hänen mukaansa hoidon kokonaisvastuun on säilyttävä ihmisellä.

– Kuten edellä totesin, potilaan hoidon kokonaisuudesta vastaa aina sote-alan ammattilainen, ihminen. Tekoäly toimii hänen tukenaan ja mahdollistaa tehokkaamman työnteon, Rydman sanoo.

Ministeri katsoo, että lainsäädännön ei pidä vaikeuttaa tarpeettomasti uusien teknologioiden käyttöönottoa.

– Suomessa lainsäädäntö ei mahdollista holtitonta tekoälyn käyttöä. Ongelma on pikemminkin päinvastainen: kuinka varmistamme lainsäädännöllisesti, että saamme Suomessa käyttöön potilaiden hoitoa parantavat ja yhteiskunnan varoja säästävät teknologiset ratkaisut ensimmäisten joukossa ja voimme olla aktiivisesti kehittämässä niitä sen sijaan, että lainsäädäntö toimii kehityksen jarruna, Rydman toteaa.

Hänen mukaansa vaarana on, että liian tiukka sääntely heikentää EU-maiden asemaa teknologian kehittäjinä ja hyödyttää Euroopan ulkopuolisia toimijoita.

– Pahimmillaan EU sääntelee teknologian kehityksen kuoliaaksi ja luovuttaa edelläkävijän aseman uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Yhdysvaltoihin tai Kiinaan sijoittuneille toimijoille, joita EU-lainsäädäntö ei koske. Lainsäädäntömme on oltava mahdollistava ja innovaatioihin kannustava. Tätä viestiä olen välittänyt myös asiasta vastaavan EU-komissaarin suuntaan, Rydman toteaa.

The post Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista appeared first on Suomen Uutiset.

Turja Lehtonen kirjoitti Tekijä-lehden blogissa tällä viikolla, että maahan muuttaneet tekevät työtä, maksavat veroja ja kasvattavat lapsiaan siinä missä muutkin. Hänen mukaansa he eivät ole taakka vaan voimavara. Kirjoituksessa hän vaatii hallittua maahanmuuttoa, onnistunutta kotoutumista ja reiluja työmarkkinoita.

Lehtosen mukaan neljä viidestä ulkomaalaistaustaisesta on työssä tai aktiivinen työnhakija. Tilanne on hänestä lähes yhtä hyvä kuin koko väestössä.

Luku pitää suurin piirtein paikkansa: työvoiman ulkopuolella on 21 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 16 prosenttia suomalaistaustaisista. Työvoimaan kuuluvista ulkomaalaistaustaisista joka kuudes on kuitenkin työtön.

Lähtöalue ratkaisee

Tilastokeskuksen mukaan 20–64-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2024 noin 16,7 prosenttia, suomalaistaustaisilla 6,6. Ulkomaalaistaustaisia on 12 prosenttia työvoimasta, mutta neljännes työttömistä.

Lehtonen toteaa itsekin, että työllisyys vaihtelee lähtöalueen mukaan. Erot ovat suuria. Työllisyysaste oli korkein EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla, 81 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla se oli 79. Matalin se oli Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla, 53 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan Afrikan ja Lähi-idän maista tulleiden työllisyys oli heikoin. Myös sukupuolten ero on selvä: ulkomaalaistaustaisista miehistä hieman yli 70 prosenttia oli työllisiä, naisista alle 60.

Esteet näkyvät työsuhteissa

Lehtosen mukaan maahanmuuttajien työttömyyden syy ei ole työhalun puute. Hän kirjoittaa, että ”työhön pääsyssä ja työmarkkina-asemassa on esteitä”.

Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista 23 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa, suomalaistaustaisista 13.

Vuokratyötä tekee seitsemän prosenttia (suomalaistaustaiset 2 %) ja nollatuntisopimuksella työskentelee kuusi prosenttia (suomalaistaustaiset 4 %). Osa-aikatyötä tekevistä 43 prosenttia kertoo syyksi, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisista 12 prosenttia työskentelee työntekijäammatissa, suomalaistaustaisista kolme prosenttia.

Työmarkkina-arvossa on eroja

Lehtonen kirjoittaa, ettei työntekijän syntymämaa ratkaise hänen arvoaan ja että samasta työstä kuuluu saada sama palkka.

Ihmisarvo on kaikilla sama. Ihmisarvo ja työmarkkina-arvo ovat kuitenkin eri asioita.

Työmarkkina-arvo määräytyy sen mukaan, mitä työnantaja saa työntekijän tuottamasta työstä. Siihen vaikuttavat osaaminen, koulutus, kokemus ja kielitaito.

Tilastokeskuksen vuoden 2021 kyselyssä yli 90 prosentilla ulkomailla syntyneistä työllisistä ei ollut ennen Suomeen muuttoa suomen tai ruotsin kielen taitoa tai he olivat korkeintaan aloittelijoita. Työnhaussa vaikeuksia kokeneista yli puolet piti kielitaidon puutetta tärkeimpänä esteenä.

Sama palkka samasta työstä on hyvä periaate. Samoin se, että pätevin hakija valitaan kuhunkin tehtävään.

Hallittu maahanmuutto ilman lukua

Lehtonen vaatii hallittua maahanmuuttoa. Hän ei kerro, mikä määrä on hallittu.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt tulevan hallituksen tavoitteeksi vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Jopa SAK piti lukua ylimitoitettuna. Teollisuusliitto ei ole kertonut, missä menee hallitun ja hallitsemattoman ero.

Vaatimus lisämaahanmuutosta ei ole ay-liikkeelle uutta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kirjoitti Afrikan-matkansa jälkeen syksyllä 2023, että ”Eurooppa myös tarvitsee ja haluaa työvoimaa Afrikasta”, ja viittasi samassa yhteydessä hoitoalan värväykseen.

Ay-liikkeen johto ja elinkeinoelämä korostavat molemmat jatkuvan maahanmuuton tarvetta, vaikka jo maassa olevien työllistyminen on heikkoa. Jotta voimavaraväite olisi uskottava, pitäisi jo maahan tullut voimavara saada ensin töihin.

The post Perustuslakivaliokunta puoltaa rajaturvallisuuslain jatkoa – vihervasemmisto asettui poikkiteloin itärajan turvaamiselle appeared first on Suomen Uutiset.

Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi lausuntonsa hallituksen esityksestä, jolla jatkettaisiin välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädetyn rajaturvallisuuslain voimassaoloa kahdella vuodella.

Laki tuli voimaan heinäkuussa 2024, ja sen voimassaoloa on jo kerran jatkettu. Hallituksen esityksen mukaan laki olisi voimassa vuoden 2028 loppuun asti.

Perustuslakivaliokunnan mukaan voimassaolon jatkamista voidaan pitää välttämättömänä. Valiokunta kuitenkin korostaa, että valtioneuvoston on seurattava tarkasti turvallisuustilanteen ja oikeudellisen tilanteen muutoksia sekä tarvittaessa reagoitava niihin lainsäädännöllä.

Lain perustelujen mukaan jatkamista tarvitaan, koska viranomaiset arvioivat välineellistetyn maahantulon uhan itärajalla olevan edelleen korkea.

Poikkeuslaki mahdollistaa sen, että Suomeen pyrkivien maahantulo voidaan estää tai heidät voidaan poistaa maasta lain soveltamisedellytysten täyttyessä.

Vihervasemmiston kansanedustajat vastustavat

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho ja vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen jättivät perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta.

Molemmat perustelivat kantaansa Ylen haastatteluissa. Yrttiahon mielestä laki on ristiriidassa Suomen perusoikeusjärjestelmän ja valtiosäännön kanssa. Hänen mukaansa laki loukkaa myös Suomea sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Mikkonen puolestaan katsoo, että Suomella on oikeus ja velvollisuus valvoa rajojaan ja huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Hänen mukaansa Venäjän toimintaan ei kuitenkaan voida vastata keinoilla, jotka ovat ristiriidassa ehdottomien ihmisoikeuksien kanssa.