Talousprofessori: ”Euroalueen talouspolitiikka on tuhonnut yritysten vientimarkkinat”

Kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta (kuvassa oikealla) väittää maailmantalouden laman olevan jo syvempi kuin 1930-luvulla. Hän vierittää syytä EU:n lamasta komission harteille ja varoittaa ”paastopolitiikasta”. Haaparanta puhui tiistaina valtiovarainvaliokunnan järjestämässä tilaisuudessa Suomen talouden tilasta.

Haaparannan mukaan EU:n komission harjoittama kiristävä talouspolitiikka vastaa vääriin oireisiin.

– Paastopolitiikka romauttaa Saksan ja koko EU:n talouden. Jos komissio olisi oikeassa, meillä olisi kova inflaatio. Kun sellaista ei näy, komissiolla on väärä näkemys, Haaparanta syyttää.

– Paastopolitiikka on luonut pysyvän kysynnän puutteen. Korkojen pitäisi olla negatiivisia – säästämisestä pitäisi maksaa! Näin miinuskorot vähentäisivät säästämisastetta ja lisäisivät inflaatiota.

Haaparanta pitää velkaelvytystä tehokkaana keinona korjata tilannetta: se vähentää säästämisastetta. Nollakorkotilanteessa tämä ei edes nostaisi valtion korkoja: teho on tällöin vielä suurempi, kun korko ei nouse.

– Velkaelvytys voi jopa alentaa velkaantumisastetta: se pienentää julkisen velan suuruutta BKT:hen nähden. Pienikin elvytys voi alentaa sitä. Kysynnän lisääminen on nyt oikeaa politiikkaa. Valitettavasti Saksa on Suomen tukemana esittänyt päinvastaista talouspolitiikkaa EU:ssa monen maan vastaväitteistä huolimatta, Haaparanta harmittelee.

Reformien viivyttäminen voi olla nyt viisasta

Haaparannan mukaan kannattavien rakenneuudistusten lykkääminen laman oloissa voi olla hyödyllistä, koska lyhyellä aikavälillä kiristävät säännökset heikentäisivät tilannetta.

– Laman oloissa työmarkkinat toimivat päinvastoin kuin yleensä: tavallisesti työvoiman tarjonnan lisääminen on hyvää politiikkaa, mutta lamassa se on huonoa politiikkaa, Haaparanta tähdentää.

Laman aikana ongelma on kysyntäpuolella: työvoima ei työllisty, kun sitä ei markkinoilla kaivata.

– Lama luo mekanismeja, jotka alentavat työllisyysastetta. Se on laman pitkä käsi, jonka vuoksi Suomi ei ole vieläkään saavuttanut työllisyysastetta, joka oli 1990-luvun lopussa. Ero on noin neljä prosenttiyksikköä. USA:ssa on havaittu sama ilmiö lamojen yhteydessä, Haaparanta sanoo.

– Työllisyysasteen kasvattaminen on laman keskellä mahdotonta, Haaparanta tiivistää.

Hän jopa kyseenalaistaa työllisyysasteen kasvattamisen hyödyn: IMF:n mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kokonaistuottavuutta ja kumoaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.

Paasto voi romauttaa koko talouden

– Paastopolitiikan kiristäminen on nyt pahinta, mitä Suomi tai EU voisi tehdä. Se voisi romauttaa velat valtion syliin alentamalla asuntojen hintoja, Haaparanta varoittaa.

Kokonaisvelkaantumisaste on kolme kertaa valtionvelkaa suurempi. EU toimii säästöpolitiikassaan toisin kuin USA – huonoin tuloksin. Yksityinen sektori lisää säästöastetta, mutta velkaisuus ei kuitenkaan alene kun BKT syöksyy.

Kuinka käy Saksan?

– Euroalueen talouspolitiikka on tuhonnut yritysten vientimarkkinat; ne ovat alentuneet 16,5 prosenttia seitsemässä vuodessa, Haaparanta sanoo.

– Kun kaikki maat kiristävät talouspolitiikkaansa, kaikki kärsivät: Saksa yskii nyt, kun Espanja on vallannut sen markkinoita Espanjan hintakilpailukyvyn parannuttua. Jos Ranska ja italia pakotetaan paastopolitiikkaan, Saksa saattaa romahtaa, Haaparanta kertoo.

Talouspolitiikka on ristiriitaista: reseptit hyvään vientimenestykseen ovat erilaiset kuin ne, mitä tarvitaan hyvään hintakilpailukykyyn.

– Luottoluokituksen lasku ei ole vaikuttanut Suomeen juuri mitään. Laskun rakenteelliset tekijät ovat pysyneet samoina, ne johtuvat EU:n politiikasta ja johtuvat vain osittain Suomesta itsestään.