Jyrki Katainen muodosti hallituksen padotakseen perussuomalaisten vaikutusvallan. Pääasia oli, että Suomi on mukana EU-tukipaketeissa. Tiesin, että pieleen menee. Mikään järkipuhe ei tehonnut. Nyt koko euroalue on jäässä. Seuraavat huonot uutiset tulevat pankkien stressitesteistä. Vuorossa on Italia. Ja Katainen on nyt EU-komissiossa vah­timassa taloutta!

Joskus ottaa pannuun, kun totuus ei kelpaa. Jos perus­suomalaiset olisivat lähteneet mukaan tähän kelkkaan, oli­simme kahdeksan prosentin puolue.

Talousosaaminen on Suomen mediassa surkeaa. Ky­seenalaistamista ei tapahdu. Viralliset selitykset menevät täydestä. Kun ei ole kasvua ja tuottavuuden lisääntymistä, eivät rahat riitä. Suomi on karussa kiturännissä. Tätä tosi­asiaa ei haluta tunnustaa.

Hallitus kutsuu joka päivä johonkin palaveriin. Mitä ihmettä? Hallituksella on valta, sitä pitää käyttää. Mikäli toimintakykyä ei ole, silloin on laitettava kivet kuppiin ja mentävä uusiin vaaleihin. Perussuomalaiset eivät nurise turhasta. Suomen kansa ansaitsee toimintakykyisen halli­tuksen. Se saa sen vain uusien vaalien kautta.

Poliittisilla pummeilla ei ole tulevaisuutta

Perussuomalaisilla on lähes 10 000 jäsentä ja sa­toja tuhansia äänestäjiä. He ansaitsevat tukea ja arvostus­ta. Mikään järjestö ei voi sietää sitä, että pieni porukka likaa omaa pesäänsä. Siksi poliittisilla pummeilla, jotka ratsasta­vat yhteisellä työllä – antamatta mitään tilalle – ei ole tule­vaisuutta. Olen iloinen siitä, että valheita levittäneet pum­mit ovat saaneet kenkää keskustelupalstoilta. Sillä lailla. Sitä saa, mitä tilaa.

Kehuja tekijöille

Meillä on hyvää ja aktiivista kenttäväkeä. Liian usein nämä arjen sankarit jäävät vaille ansaittua huomiota. He ovat poliittisen kannatuksemme perusrunkoa. Puolueen kannatus ei synny pelkillä puheilla ja eduskuntatyöllä. Se vaatii koko jäsenistön ja kannattajakunnan työtä. Kansan syvät rivit ratkaisevat.

Väitän tietäväni aika paljon siitä, miten kannatusta saa­daan. Siinä ei nykimisellä pärjää. Kenkien pitää kastua ja kansaa tavata. Meistä muutamat saavat valtakunnallista julkisuutta. Hyvää tai huonoa. Se on tarpeen, mutta se ei ratkaise vaalitulosta. Viime vaaleissa saimme päälle hyvän hengen, joka toi tulosta.

Erehdymme karkeasti, jos luulemme, että kaikki ää­nemme ovat henkilökohtaisia ääniämme ja omaa ansiotam­me. Ne ovat yhteisen työn tulosta. Tukekaa puolueen valta­kunnallista vaalipäällikköä Riikka Slunga-Poutsaloa. Hän kieltäytyi eduskuntaehdokkuudesta, vaikka olisi tullut suu­rella todennäköisyydellä valituksi. Se on kova päätös puo­lueen puolesta, jolle pitää antaa arvo. Paras tuki Riikalle on yhtenäinen työ, me-henki. Se tuo tulosta.

TIMO SOINI

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä. Kirjoittaja on Perussuomalaisten puheenjohtaja.