Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkimuksen mukaan muutamat maahanmuuttajaryhmät tekevät enemmän rikoksia kuin kantaväestö.
Joidenkin maahanmuuttajaryhmien rikollisuustasot väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikoksissa ovat selvästi kantaväestöä korkeammat, tutkimuksessa todetaan. Syitä tähän ilmiöön on esitetty useita. Esimerkiksi muuttaminen täysin uuteen ympäristöön ja kulttuuriin vaikuttaa. Varsinkin jos henkilöllä on vaikeuksia sopeutua, riski rikoksen tekoon kasvaa. Merkittäviä syitä ovat työttömyys, koulutuksen puute ja alhainen tulotaso. Myös nuorten maahanmuuttajamiesten suuri osuus selittää rikosmäärien eroja: kansallisuudesta riippumatta nuoret miehet syyllistyvät esimerkiksi naisia enemmän rikoksiin.
Kun nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon, kantaväestön ja maahanmuuttajien rikollisuusluvut tasoittuvat jonkin verran. Ja vaikka tasoerot rikoksien määrissä kantaväestöön verrattuna ovat suuria, valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikokseen. Riippuen maahanmuuttajaryhmästä, enintään kymmenen prosenttia heistä on ollut epäiltynä rikoksesta.
Raiskausrikoksien hälyttävät luvut
Vaikka ikä- ja sukupuolijakauma vaikuttaa rikollisuustasoihin, raiskausrikosten määrä pysyy vakioinnista huolimatta hälyttävän suurena.
– Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneiden miesten rikollisuustasoerot raiskausrikoksissa on 17-kertainen kantaväestöön verrattuna, kun taas Itä-Euroopassa – Venäjää lukuun ottamatta – syntyneiden miesten kohdalla sama luku on kymmenkertainen, tutkimuksessa kerrotaan.
Myös muissa rikostyypeissä erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä.
Afrikassa syntyneiden ryöstörikoksien taso syntyperäisiin suomalaisiin nähden on kymmenkertainen. Sen sijaan Latinalaisessa Amerikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Euroopassa syntyneiden sekä suomenruotsalaisten rikollisuustaso ryöstöissä on syntyperäisiä suomalaisia matalampi.
Pahoinpitelyrikollisuudessa erottuvat Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Ikä- ja sukupuolijakauman jälkeen rikollisuustaso on syntyperäisiin suomalaisiin nähden kuusikertainen. Matalampi pahoinpitelyrikollisuuden taso kantaväestöön nähden on Itä-Aasiassa, Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa syntyneillä sekä suomenruotsalaisilla.
Tasoerot merkityksellisiä
Maahanmuuttajien rikollisuus on kiistanalainen aihe erityisesti tutkimuksen kohteena. Asia nähdään ongelmallisena, koska tuloksia voidaan käyttää leimaamiseen.
– Rasistisia mielipiteitä ja uhkakuvia leviää ilman tutkimustakin. Tosiseikkoihin pohjautuva tieto on kuitenkin aina parempaa kuin enemmän tai vähemmän perusteettomat oletukset, tutkimuksessa todetaan.
Rikollisuuden tason tai rakenteiden eroja väestöryhmien välillä ei pidä ottaa kevyesti, ja siksi niitä on syytä tutkia.
– Luvut kertovat todellisista ongelmista. Rikollisuustaso on hyvä indikaattori kaiken tyyppisille sosiaalisille ongelmille, jotka ajan myötä pahentuvat, jos niihin ei puututa.
Ulkomaalaiset rikoksen tekijöinä
Kun puhutaan maahanmuuttajien rikollisuustasosta, on tärkeää erottaa ne ulkomaalaisten eli ulkomailla asuvien henkilöiden Suomessa tekemistä rikoksista. Ulkomaalaisten osuus rikoksesta epäillyistä on erittäin suuri muun muassa veropetoksissa (34 %), törkeissä varkauksissa(33 %), salakuljetusrikoksissa (32 %), törkeissä maksuvälinepetoksissa(24 %) ja lievissä alkoholirikoksissa (23 %).
Ulkomaalaiset tekevät Suomessa vuosittain noin 29 000 rikosta, joista puolet ovat liikennerikoksia. Ulkomaalaisryhmien rikollisuuden välillä on huomattavia rakenteellisia eroja. Liettuasta, Itä-Balkanilta ja Valko-Venäjältä tulevien rikokset ovat pääosin omaisuusrikoksia, jotka luokitellaan ammattimaiseen rikollisuuteen. Virosta ja Ruotsista tulevien rikokset ovat pääosin liikennerikkomuksia.
VERA MIETTINEN