Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli esteellinen päättäessään Euroopan vakausmekanismin (EVM) osakkeiden merkinnästä, arvioi oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Urpilainen istui EVM:n hallintoneuvostossa samaan aikaan, kun hän teki ministerinä vakausmekanismia hyödyttävän päätöksen. Hallintolain mukaan tällainen kaksoisrooli tekee virkamiehen yksiselitteisesti esteelliseksi.

Esteellisyyskysymyksiin syvällisesti perehtynyt oikeustieteen tohtori Kari Uoti kuvaa valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp.) esteellisyyttä EVM:n miljardiluokan päätöksessä:

– Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä muutakaan tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä, Uoti siteeraa perustuslakia.

Ministerin on lain mukaan annettava eduskunnalle selvitys sellaisista ministerin työhön kuulumattomista tehtävistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Jokainen jäsenvaltio nimitti EVM:n hallintoneuvoston jäseneksi valtion raha-asioista vastaavan ministerin. Suomi nimitti hallintoneuvostoon Jutta Urpilaisen kesällä 2012. Uotin mukaan kyse on selkeästi ministerin virkaan liittyvästä tehtävästä, jota ei erikseen tarvitse ilmoittaa sidonnaisuusilmoituksessa.

EVM-sopimus astui voimaan 8. lokakuuta 2012, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet sopimuksen.

Lokakuun 4. päivänä 2012 valtioneuvosto teki päätöksen, jolla Suomi merkitsi EVM:n osakkeita yhteensä noin 1,437 miljardilla eurolla. Valtioneuvoston istunnossa puhetta johti valtiovarainministeri Urpilainen. Hän myös esitteli asian, joka kuuluu hänen hallinnonalaansa.

Uoti nostaa esiin entisen pääministerin Matti Vanhasen esteellisyyttä koskeneen oikeuskanslerin tekemän ratkaisun. Siinä arvioitiin perusteellisesti ministerin esteellisyyssäännöksiä. Ratkaisu muodostaa Uotin mukaan hyvän pohjan Urpilaisen esteellisyyskysymyksen arvioimiseksi.

Esteellinen sekä valmistelussa että käsittelyssä

Uoti siteeraa hallintolain 28. pykälää, jossa säädetään ministerin esteellisyydestä. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallintoneuvoston jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

– Jos yhteisön hallintoneuvoston jäsenenä toimiva virkamies joutuu tekemään ratkaisun asiassa, jonka asianosaisena on yhteisö itse, virkamies on yksiselitteisesti esteellinen.  Lain mukaan virkamies ei saa tällaisessa tilanteessa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Tämä tarkoittaa esteellisyyttä myös asian valmistelussa, Uoti summaa.

Jos kyseessä olisi kotimainen yhteisö, asia olisi Uotin mielestä varsin selvä. Kun kyse on kansainvälisestä valtioiden välisestä yhteisöstä, johon sovelletaan kansainvälistä lakia ja jonka hallintoon ministerit ovat ”joutuneet” suoraan virkansa puolesta, on asia hänen tulkintansa mukaan hieman monimutkaisempi.

EVM on Uotin mukaan muodoltaan samantyyppinen kuin EU, kansainvälinen valtioiden välinen sopimus, joka sisältää yksityisoikeudellisia piirteitä. Mekanismilla on muun muassa osakkeita, joita valtiot merkitsevät ja maksavat.

Esteellisyysnäkökohtia ei huomioitu

– Ministeri voi perustella toimintaansa sillä, että hän ei ole ollut toteuttamassa omaa tahtoaan, vaan toiminut asiassa toisaalta valtioiden välisen sopimuksen mukaisesti ja toisaalta eduskunnan enemmistön tahdon mukaisesti, ikään kuin kumileimasimena, laittamassa asioita pakettiin. Tämä on tällainen ”mun oli vaan hoidettava tämä”-argumentti, Uoti kuvailee.

Tätä vastaan puhuu hänen mukaansa kuitenkin se, että tällaisessa uudessa kansainvälisessä järjestelyssä, jossa valmisteluvastuu on ollut valtiovarainministerillä, olisi valmistelun yhteydessä pitänyt huomioida esteellisyysnäkökohdat.

– Hallintoneuvostoon olisi pitänyt nimetä joku muu henkilö – tai jonkun muun kuin valtiovarainministerin olisi pitänyt vastata valmistelusta.

Uotin mukaan Urpilaisen olisi pitänyt jäävätä itsensä:

– Esteellisyyssäännösten tarkoituksen näkökulmasta tässä asiassa olisi tullut huolehtia siitä, että valtion osallistuminen näin suureen investointiin tapahtuu menettelyssä, jossa esteetön valtioneuvoston kokoonpano tekee valtion puolesta päätöksen ilman asiaa valmistellutta valtiovarainministeriä. Näin valtiovallan käytön kontrolli olisi edes muodollisesti säilynyt, Uoti summaa.

Perussuomalaisen toimitus ei tavoittanut Urpilaista kommenttia varten.

PS TYÖRYHMÄ

FAKTABOKSI – KARI UOTI

Oikeustieteen tohtori Kari Uoti on ollut viime vuosina mukana runsaasti julkisuutta saaneen Jippii-oikeudenkäynnin yhteydessä. Uotin tekemä tuomiovirhekantelu osoitti Jippii-oikeudenkäyntiä johtaneen hovioikeuden tuomarin esteelliseksi. Uotin väitöskirja ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin – lainkäyttäjä oikeuden tekijänä” julkaistiin vuonna 2004. Uoti työskentelee Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:ssa.