Lokakuun viimeisessä täysistunnossa verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja paljasti kokoomuksen ja samalla koko hallituksen suunnitelmat: Hallitus on moninkertaistamassa kiinteistöveroja. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen kustannuksiin on tulossa merkittävä kiristys, joka heijastuu suoraan kaikkien omistus- ja vuokra-asujien talouteen. Olen sitä mieltä, että verot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, joten en ole valmis nielemään kokoomuksen, demareiden ja muiden hallituspuolueiden suunnittelemaa verolinjausta.
Kataja kertoi täysistunnossa, kuinka kiinteistövero koetaan harmittavaksi veroksi, mutta suuri osa tästä harmituksesta johtuisi siitä, että vero maksetaan erillisellä laskulla. Ilmeisesti Kataja ajattelee, että suurin osa veronmaksajista ei kiinnittäisi tuleviin kiinteistöveron korotuksiin huomiota, jos ne olisi listattu kunkin vuoden verotuspäätöksessä ansio- ja pääomatulojen tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja muiden vastaavien maksujen joukkoon. ”Ja kun trendi todella on tämä, että vero tulee jatkossa entisestään nousemaan – uskallan sanoa, että lähivuosina varmasti jopa moninkertaistumaan – niin toivon, että tällainen muutos saataisiin aikaan ehkä jopa jo ensi vuoden veronperintään”, kiiruhti Kataja kiinteistöverojen maksutavan muutosta.
Kiinteistöverosta on tulossa Suomen kunnille merkittävä tulolähde. Hallituksen tuoreessa esityksessä korotetaan kiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita kohti kiinteistöjen käypää arvoa. Jos samanaikaisesti kunnanvaltuustot päättävät korottaa kuntakohtaisia kiinteistöveroprosentteja, merkitsee tämä suurta korotusta asumisen kustannuksiin. Suomen Omakotiliitto on laskenut, että pienituloisten omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asumismenot ovat nousseet vuosina 2009-2013 jopa 8,2 prosenttia vuosittain. Omakotitaloissa asumisen kustannuksista 39 prosenttia muodostuu erilaisista veroista, joita ovat kiinteistöverot, sähköverot ja arvonlisäverot. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu energiaköyhyydestä, joka koskettaa juuri tätä ryhmää. Myös pienituloiselle kiinteistönomistajalle on suotava mahdollisuus asua omassa kodissa loppuun saakka!
Kunnat käyvät kovaa kilpailua nuorista, koulutetuista ja hyvistä veronmaksajista. Lapsiperheitä houkutellaan kuntiin jopa mainostoimistojen suunnittelemilla kampanjoilla. Uutta kotikuntaa etsivät hyvätuloiset osaavat helposti vertailla eri kuntien kunnallisveroprosentteja keskenään. Useilla kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Näin tuskin on tulevaisuudessa, jos keskikokoisesta perheasunnosta joudutaan maksamaan 500 euron sijaan useita tuhansia euroja kiinteistöveroja kunnan kassaan. Kiinteistöverot ovat tyypillisiä tasaveroja kuten arvonlisävero ja pääosin myös kunnallisvero. Tasaveroissa verovelvollisen korkeakaan tulotaso ei vaikuta veron määrään vaan kaikki maksavat saman prosentin mukaan. Mielestäni ei ole oikein ja kohtuullista, jos rintamamiestalon pienituloinen leskirouva maksaa kiinteistöveroja saman verran kuin naapuritalossa asustava kovapalkkainen kunnanjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja,
eurovaaliehdokas