Perussuomalaisten isännöimä seminaari etsi maanantaina lääkkeitä homerakennusten ongelmaan, joka on kestänyt jo 40 vuotta. Keskustelussa selvisi jälleen, että Suomessa rakennetaan sutta ja sekundaa, vaikka siitä ei hyödy kuin urakoitsija.

Kansanedustaja Jari Lindström (ps.) avasi tilaisuuden. Seuraavaksi Pekka Nikkola kertoi kattavasti kosteusvaurio-ongelmista. Videon pituus: 35 min 14 sek.

Biokemian maisteri Pekka Nikkola kertoi hätkähdyttäviä tietoja siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. Homeongelma on Suomen oma ongelma, sillä kosteusvaurio-ongelmaa ei juuri esiinny ulkomailla. Tästä kertoivat Ylen ulkomaantoimittajat vuosi sitten.

Huonosti rakennetaan aivan tahallaan

– Rakentamisen laatu varsinkin yhteiskunnan omistamissa rakennuksissa on ollut maassamme jo puoli vuosisataa tarkoituksellisen kehno. Tästä pitivät huolen valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, joiden mukaan rakennuksen tulee kestää vain 30 vuotta, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi rakentamista. Nyt sitä tosiaan on ja rahat ovat loppu, Nikkola moitti.

Nikkola on perehtynyt koulutuksessaan kosteusvaurioihin liittyviin bacillus– ja streptocymes-bakteereihin. Ne aiheuttavat allergista alveoliittia, joka on keskeinen kosteusvaurioiden aiheuttama sairaus. Nikkola on sairastanut allergiasta alveoliittia 14 vuotta ja yhtä pitkään hän on perehtynyt kosteusvaurioiden aiheuttamien vaivojen syntyyn. Allerginen alveoliitti ei parannu, vain sen oireita voi hoitaa.

Betonia tehdään väärästä materiaalista

Suomalaisten ongelmat saattavat johtua kansallisesta tavasta tehdä betonia vääristä aineista. Kosteusvaurio-ongelmat johtuvat kastuneesta tai kosteasta, liian vähän aikaa kuivaneesta betonista, jossa on hiekan sisältämiä bakteereita. Niistä on tutkittu parhaimmin bacillus- ja streptomyces-bakteerit.

– Ulkomailla, kuten Ruotsissa käytetään betonin tekoon pääasiassa kalliomursketta, liuske- ja kalkkikiveä, joilla on erilainen mikrobikanta ja jotka eivät tuota kastuessaan pahoja myrkkyjä, Nikkola kertoo.

Kosteuden tuomat myrkyt löydettiin 20 vuotta sitten

Kosteusongelmat alkoivat 40 vuotta sitten ja niitä on tutkittu noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa Kuopion yliopiston tutkijat saivat selville, että kosteusvauriomikrobit tuottavat kasvaessaan myrkkyä, joka tuhoaa muun kasvuston. Tieteellisessä julkaisussa kerrottiin etenkin streptomyces-bakteerin myrkystä.

Vuonna 1991 Yle kertoi, että nyt on paljastunut suomalaisen rakentamisen huono laatu.

– Rakennusteollisuus puolustautui sanomalla, että rakennukset tehtiin kestämään 40 vuotta. Eli 10 vuotta pitempään kuin valtiovarainministeriön virkamiehet edellyttivät. Kosteusvauriot mainittiin, mutta mikrobimyrkyistä ei puhuttu mitään.

Vuosina 1994-95 sairastui Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä lähes 20 työntekijää allergiseen alveoliittiin ja he saivat ammattitautikorvauksen vaikeuksitta. Seuraavana vuonna linja muuttui.

Tietoa salattiin 14 vuotta

Vuonna 1995 perustettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisäilmapoliklinikka, jota johti tohtori Helena Mussalo-Rauhamaa.

– He saivat miltei välittömästi selville, että kosteusvauriorakennuksen aiheuttama sairaus on allerginen alveoliitti, jossa on vain vähän valkosoluja keuhkoissa. Sitä ei saa sotkea toisentyyppiseen allergiseen alveoliittiin eli homepölykeuhkoon, jossa on runsaasti valkosoluja, Nikkola kertoo.

– Tätä tietoa ei kerrottu julkisuuteen! Se kerrottiin vasta vuoden 2009 sisäilmastoseminaarissa, Nikkola ihmettelee.

Ammattitautitutkimukset siirrettiin vuonna 1995 Työterveyslaitokselle.

– Erittäin monelle tehtiin altistuskokeita kolmella eri homeallergeeniuutteella, vaikka tiedettiin aivan varmasti, että sairaus on allerginen alveoliitti eikä homeallergia. Allergeeniuutteita käytettiin tarkoituksellisesti väärin! Uutteita käytettiin IgE-välitteisen allergian varmistamiseen, Nikkola kertoo.

Allerginen alveoliitti tarkoittaa käytännössä, että henkilö tulee yliherkäksi hyvin monille aineille hyvin pieninä pitoisuuksina. Hänestä tulee monikemikaali- ja mikrobiallerginen. Se on vaikea tilanne.

Kun henkilö altistuu oireille huoneessa, siitä pitää lähteä pois. Oire on tarkoitettu varoitukseksi. Valitettavasti sitä säätöä ei voi kääntää takaisin lievemmälle.

Boori – kaiken pahan alku?

Vuosina 1994-97 professori Mirja Salkinoja-Salonen selvitti, mistä valkosolujen vähyys keuhkoissa johtui. Kosteusvauriomikrobit, lähinnä bakteerit, tuottavat pepditimyrkkyjä, jotka keuhkoihin juuttuessaan tuhosivat valkosolujen mitokonrioita. Myrkyntuotanto alkoi mikrobeissa, jos vesi sisälsi booria.

Booria on tai oli ainakin lasivillassa, kipsilevyssä, eko- eli selluvillassa ja aiemmin myös pyykinpesuaineissa.

Homeitiöt jopa helpottavat oireita

Jatkuvasti on puhuttu homeoireista, vaikka Nikkolan mukaan home voi jopa parantaa oireita.

– Paras keino on oleskella maissa, joissa on Suomea enemmän homeitiöitä ilmassa, kuten Välimeren maissa tai Englannissa. Homeitiöt sisältävät betaglukaania, johon peptidimyrkyt tarttuvat keuhkoissa. Myös 8-10 vuorokauden vesipaasto tekee oireettomaksi. Oireettomuus jatkuu, kunnes altistuu uudelleen mikrobimyrkyille, Nikkola sanoi.

– Olin Englannissa täysin oireeton, kunnes saavuin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin. Hengitys vaikeutui viidessä sekunnissa. Se johtui terminaalin betonilattiasta. Oireet poistuivat, kun kakkosterminaali siirtyi toiseen käyttöön, Nikkola kertoo.

Eduskunnan selvitys ei vieläkään kerro

Vuonna 2012 Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, joissa vaietaan täysin edellä kerrotuista asioista.

– Tämä julkaisu on erinomainen, mutta valitettavasti se koskee ei-suomalaista homeongelmaa. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suomalaisen kosteusvaurion kanssa. Tätä raportin tekoa ei olisi missään nimessä antaa Työterveyslaitokselle, Nikkola manaa.

Veli-Pekka Leskelä