Laiton maahanmuutto – ns. tahriib-ilmiö – riivaa Somaliaa. Maan ulkoministeri vetoaa kansalaisiinsa etteivät nämä lähtisi vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa, vaan jäisivät jälleenrakentamaan maataan.
Somaliassa on jo vuosia käyty kiivassanaista väittelyä tahriib-ilmiöstä – tällä tarkoitetaan Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Tanskalaisen ihmisoikeusjärjestö Danish Refugee Council (DRC) on tehnyt ilmiöstä laajan tutkimuksen, jossa on haastateltu Somalian pohjoisosassa sijaitsevan Somalimaan asukkaita.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuton syyt eivät liity sodan tai väkivallan uhkaan. Syyt ovat taloudellisia.
– Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton pääasiallisina kannustimina toimivat taloudelliset syyt, kuten työttömyys ja näköalattomuus. Maan turvallisuustilanne ei ole lähtöön motivoiva tekijä, raportti toteaa.
Raportin mukaan Somalimaan ihmiset sinänsä luottavat siihen, että hallitus pystyy takaamaan yhteiskunnan turvallisuuden. Mutta tästä huolimatta ihmiset haluavat lähteä. Tärkeimmiksi lähdön syiksi DRC:n raportti mainitaan, että nuorilla on lähtömaassaan rajalliset mahdollisuudet tulevaisuutensa ja toimeentulonsa rakentamiseen.
– Tahriib on parempi vaihtoehto kuin se, että useimpien kylän vanhempien tapaan vain haaskaisi aikansa elämään, joka pyörii khatin pureskelun ympärillä, totesi nuori mieshaastateltu Isha Boromassa.
Tutkimusta varten haastateltiin 597 Somalimaassa asuvaa henkilöä. Lisäksi haastateltiin maasta poistuneita mutta sittemmin palanneita henkilöitä.
Haastatelluista 83 prosenttia arvioi, että laiton maastamuutto on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Jopa 87 prosenttia haastatelluista kertoi, että ihmissalakuljettajien matkassa maasta lähteneiden ensisijainen motiivi on taloudellinen.
Lähtijöiden ilmoittamat tärkeimmät lähtösyyt ovat: Taloudelliset huolet (87 % vastaajista) ja henkilökohtainen tilanne (40 %). Turvallisuuteen liittyvät seikat eivät saaneet juuri lainkaan mainintoja (3 %).
Ketkä lähtevät?
Vaikka Somalimaan asukkaiden asenne tahriibia kohtaan on myönteinen, on yleisessä tiedossa, että matka on vaarallinen. Lähtijät altistuvat ihmissalakuljettajien harjoittamalle kiristykselle, pahoinpitelyille ja raiskauksille.
Ihmissalakuljettajat houkuttelevat nuoria matkaan lupaamalla korkeaa tulotasoa, opiskelumahdollisuuksia ja työpaikkamahdollisuuksia. Lupauksilla ei ole katetta, karu totuus paljastuu vasta kun on jo liian myöhäistä.
Todennäköisin lähtijä on kaupunkialueella asuva 18-25-vuotias toisen asteen opiskelija. Todennäköisimmin opiskelijataustainen nuori lähtee matkaan elo-marraskuun välissä, joko koulujen loma-aikoina tai heti valmistumisen jälkeen.
Salakuljettajat eivät pyydä maksua etukäteen – tämä nostaisi lähtökynnystä. Maksua aletaan vaatia vasta, kun lähtijät ovat ehtineet Sudaniin, Libyaan tai Jemeniin. Tilanne altistaa lähtijät kiristykselle.
Ministeri vetoaa: ”älkää lähtekö”
Somalian ulkoministeri Abdusalam Omer vetoaa maansa kansalaisiinsa, etteivät nämä lähtisi Eurooppaa kohti. Maa tarvitsisi kaikkia kansalaisiaan maan jälleenrakentamiseen. Hän toivoo myös, etteivät somalit joutuisi enää Välimeren salakuljettajajengien uhreiksi.
Telegraphille antamassaan haastattelussa hän kertoo maan turvallisuustilanteen parantumisesta. Jopa Somalian pääkaupunki Mogadishu on aiempaa turvallisempi.
Maan hallitus on saavuttanut kolmen edellisen vuoden aikana merkittäviä voittoja islamistisesta al-Shabaab-liikkeestä, joka aikaisemmin hallitsi maan pääkaupunkia Mogadishua sekä maan eteläistä osaa.
– Eihän tilanne vieläkään täydellinen ole, mutta tälläkin hetkellä voin ajaa Mogadishussa autollani ja mennä ostoksille tai rannalle. Turvallisuustilanne kehittyy hyvään suuntaan, Omer kertoo.
Omer toimi ennen ulkoministerinimitystään Somalian keskuspankin johtajana. Tätä ennen hän työskenteli Washingtonissa. Hän kertoo itsekin olleensa maastamuuttaja, ja ymmärtää siksi hyvin niiden motiiveja, jotka lähtevät ulkomaille etsimään parempaa asuinpaikkaa. Mutta hän kehottaa lähtijöitä harkitsemaan huolellisesti, sillä maa tarvitsee kipeästi jälleenrakentajia.
Suomen turvapaikkatilanne
Somaliasta matkataan kaikkialle Eurooppaan, myös Suomeen.
Somaliasta Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt pitkään vakaana, hakemuksia on viime vuosien ajan jätetty noin 20 kpl kuukaudessa. Määrät ovat olleet erittäin voimakkaassa kasvussa tämän vuoden toukokuusta saakka.
Taulukko: Maahanmuuttoviraston turvapaikka- ja pakolaistilastojen aikasarja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä.
Hakemusmäärät moninkertaistuivat välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi 29.4.2015 julkilausuman, jossa vaaditaan komissiolta sitovaa taakanjakomekanismia turvapaikanhakijoiden tasaiseksi sijoittamiseksi jäsenmaiden kesken.
Matias Turkkila