Missä EU-maa, siellä myllerrys. Espanjan poliittinen takalukko on kestänyt viime joulukuusta asti. Uusintavaalit eivät selventäneet tilannetta paljoakaan. Italia on muuntunut eurovastaiseksi talouden poljettua paikoillaan vuosikaudet. Maassa käydään loppuvuonna kansanäänestys, joka voi horjuttaa Eurooppaa pahemman kerran sitten brexit-äänestyksen – ja mahdollisesti päihittää sen seuraamuksiltaan.
Euroopassa järjestettävistä lähiajan vaaleista huomio on keskittynyt lähinnä Saksan ja Ranskan ensi vuoden vaaleihin. Molemmissa maissa tilanne on poliittisesti jännittynyt. Saksassa vaihtoehtopuolue AfD on rynninyt osavaltiovaaleissa, ja on tätä menoa kaventamassa merkittävästi kahden valtapuolueen enemmistöä. Kansallinen rintama puolestaan hämmentää eurovastaisuudella Ranskassa.
Italian kansanäänestyksessä kovat panokset
Saksa ja Ranska ovat kaksi suurinta euromaata. Seuraava kaksikko on Italia ja Espanja. Näissäkin maissa poliittinen soppa porisee tulikuumana. Italiassa järjestetään loppuvuodesta kansanäänestys parlamentin uudistuksista, mutta se on samalla luottamusäänestys maan pääministeri Matteo Renzille. Politiikan tutkijat pitävät käytännössä selviönä hävityn kansanäänestyksen tarkoittavan Renzille samaa kuin mitä brittien kansanäänestystulos tarkoitti ex-pääministeri David Cameronille. Cameron erosi pääministerin paikaltaan.
Italian velkataakka on massiivinen. Velkakello osoittaa sen olevan yli 2 biljoonaa euroa, eli kaksituhatta miljardia euroa. Eurokriisistä pelästyneet euromaat sopivat automaattisista taloustoimista, ettei vastaavaa paniikkia nähtäisi enää koskaan uudelleen. Italian laskettua talouskasvuennusteitaan paine tiukempaan talouskuriin kasvaa. Lisäksi sijoittajat epäilevät Italian pankkien tilaa. Nämä tekijät ovat huonoja uutisia Renzille hänen valmistautuessaan kansanäänestykseen.
Mielipidekyselyt povaavat tuloksen olevan melkein kolikon heittoa. Italiassa on edessä poliittinen kriisi, jos italialaiset äänestävät Renzin uudistukset kumoon. Mikäli Renzi päättäisi jatkaa, valtataistelu hänen johtamansa sosialidemokraattipuolueen sisällä kiihtyisi. Eurovastainen protestipuolue Viiden tähden liike tuskin jättää tilaisuuttaan käyttämättä kannatuksensa vahvistamiseen. Italian velkojien mielestä poliittinen epävarmuus on tuskin kovin ihanteellinen tilanne.
Italia on eurovastaisin euromaa
Italialaisten kasvava eurovastaisuus näkyy Renzin otteissa. Hän on useassa kohtaa näpäytellyt EU:ta. Renzin hampaankolot täyttyvät pakolaiskriisistä ja talouskurista. EU:n ja Turkin palautussopimuksen jälkeen pakolais- ja siirtolaisliikenne Libyasta Italiaan on kasvanut. Talouskurisopimus on vesittänyt pahoin hänen vaalilupauksiaan, ja hänen suosionsa onkin laskenut merkittävästi.
EU ja euroalue on ilmeisessä kriisissä, mikäli eurovastaiset puolueet onnistuvat valtaamaan maan parlamentin. Italian ero eurosta, EU:sta tai molemmista olisi brexitiä suurempi kolaus.
Renzin jatkuva näpäyttely hermostuttaa muita EU-johtajia, vaikka he tiedostavatkin Italian kansanäänestyksen panokset. Muilla EU-mailla on omat sisäpoliittiset paineet olla pokkuroimatta Renzin edessä.
Espanjan sosialistit massairtisanoutuivat
Espanjan toiseksi suurimman puolueen (sosialistipuolue PSOE) puoluehallituksessa käy viima. Peräti 17 jäsentä 35-jäsenisestä hallituksesta erosi. Tällä pyritään savustamaan ulos puolueen johtaja Pedro Sánchez. Toistaiseksi Sánchez ei ole suostunut eroamaan.
Espanjan poliittinen umpikuja on jatkunut viime joulukuusta, kun kaksipuoluejärjestelmä muuttui nelipuoluejärjestelmäksi. Yhteistyökulttuuri on vierasta, eikä maahan olla saatu muodostettua hallitusta. Maa on hyvää vauhtia joutumassa toisiin uusintavaaleihin, mitkä järjestettäisiin joulupäivänä.
Espanjan poliittinen pakka on sekaisin myös Katalonian itsenäistymisaikeiden vuoksi. Katalonia on Espanjan vaurain alue ja itsenäistyessään EU ja euroalue olisivat todellisessa myrskyssä.
Henri Myllyniemi