Vantaalainen taloushallinnon asiantuntija, perussuomalaisten entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera on laskenut humanitäärisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomelle. Vahteran varovaisen laskelman perusteella maahanmuuton hintalappu on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa.

Koska kaikkea merkityksellistä tietoa humanitäärisen maahanmuuton kustannusten laskemiseksi ei ole ollut saatavilla, on Pauli Vahtera tehnyt laskelmansa varovaisuusperiaatteen mukaan siten, että luku ei ainakaan ole liian korkea, vaan todennäköisesti haittamaahanmuuton hinta on Suomelle tätäkin korkeampi.

Vahtera ihmetteleekin Iltalehden blogissaan, miksi virkamiehet eivät ole asiaa laskeneet, vaikka heillä olisi käytettävissään kaikki siihen vaadittava tieto.

– Virkamiehiltä puuttuu tahto tai osaaminen, tai sitten heiltä on kielletty kustannusten selvittäminen. Erilaiset tutkijat osaavat kertoa tutkimustuloksena kuinka hyvin maahanmuuttajat viihtyvät Suomessa, mutta eivät osaa tai uskalla tutkia sitä, mitä kokonaisvaikutuksia maahanmuutolla on Suomeen ja suomalaiseen elämänmuotoon, Vahtera kirjoittaa.

Todellinen luku on vielä suurempi

Vahtera on kirjoitusta tehdessään käyttänyt hyväkseen julkisesti esillä olevia asiakirjoja, kuten valtion ja kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä tilastoja muun muassa valtion velasta, maahanmuutosta, turvapaikkapäätöksistä, väestörakenteesta ja kehitysavusta, tutkimusraportteja, kuntien ja valtion avustuspäätöksiä, ennusteita, uutisia ja niin edelleen. Tutkijoiden eri oikeuksin saamia yksityiskohtaisia tietoja hänellä ei ole ollut käytössään.

– Jokainen, joka tulee esittämään, että väärin laskettu, esittäköön sen oikean luvun perusteluineen. Tarkistan laskelmani näillä paremmilla tiedoilla. Kun saamme virkamiesten huolella ja objektiivisesti tekemän selvityksen kustannuksista tulee se olemaan suurempi kuin laskelman 3,2 miljardia euroa.

Salaavatko virkamiehet tietoja?

Vahteran mukaan maahanmuuton kustannuksia koskevat tiedot on piilotettu niin hyvin kuntien ja valtion kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, että se on täytynyt tehdä tietoisesti. Joko virkamiehiltä puuttuu tahto tai osaaminen, tai sitten heiltä on kielletty kustannusten selvittäminen.

– Maahanmuuton kustannukset on piilotettu niin hyvin kuntien ja valtion kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, että se on täytynyt tehdä tietoisesti. Tällaista tiedon puutetta ja hämminkiä ei saa syntymään vahingossa. Eivätkä tutkijatkaan halua tai heiltä on kielletty asian selvittäminen. Tai sitten he eivät osaa, Vahtera kirjoittaa.

Edessä velanottoa, veronkorotuksia

Koska Suomen ulkomaalaisväestön odotetaan kasvavan entisestään, tulee myös sen aiheuttamien kustannusten hinta kasvamaan. Esimerkiksi Helsingin seudun ulkomaalaisväestön odotetaan kasvavan 348 000:een vuoteen 2030 mennessä (vuonna 2018 luku oli 203 000).

Ennusteen mukaan tulijoista suurin osa olisi Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta, joista tulleiden työllisyysaste on ollut erittäin heikko viimeiset kolmekymmentä vuotta ja tuskin paranee seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jos ennuste toteutetaan, tulee maahanmuuton hinta Suomelle vuonna 2030 olemaan vähintään viisi miljardia euroa.

– Suomen bruttokansantuote ei tule kaksinkertaistumaan, joten edessä on velanottoa, veronkorotuksia ja kantaväestön palvelujen heikentämistä. Tai taloudellinen katastrofi. Odotettavissa on myös väkivaltaisuuden ja rikollisuuden merkittävää lisääntymistä.

Viimeinen hätähuuto Suomen päättäjille

Maahanmuuton menoja voi myös suhteuttaa muihin julkisiin menoihin ja valtion velkaantumiseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin menot vuonna 2017 olivat 4,2 miljardia. Valtion talousarvion menot vuonna 2017 olivat 55 miljardia euroa. Valtionvelan korot ovat 1,4 miljardia euroa – velan lyhentäminen miljardilla eurolla vähentäisi valtion korkomenoja 200 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa.

Maa-, metsä- ja kalataloudessa toimivien kaikkien yritysten ja viljelijöiden liikevaihto vuonna 2017 oli 2,4 miljardia euroa – merkittävästi vähemmän kuin maahanmuuton kustannukset.

– Olen tehnyt tämän selvityksen korvauksetta omin resurssein. Motivaationi on ollut se, että tämä on viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille – katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle. Katsokaa ja miettikää, annetaanko kaiken jatkua, vai tehdäänkö todellisia korjaavia toimenpiteitä. Miettikää, millainen Suomi on vuonna 2030 tai vuonna 2100, jolloin vielä elää tuhansia tämän päivän lapsia, Vahtera vetoaa.

SUOMEN UUTISET