Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. – Perussuomalaiset on osa konsensusta. Emme halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti kokouksessa ensin puheen, jossa hän kuvasi pääpiirteittäin perussuomalaisten ulkopoliittisia linjauksia. Sen jälkeen Halla-aho vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Venäjä ei hätkähdä pakotteista
Venäjä miehittää kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaata. Halla-aho sanoi, ettei Krimillä järjestetyllä kansanäänestyksellä Venäjään liittymisestä ole juurikaan merkitystä tai arvoa.
– Äänestys järjestettiin miehitetyissä oloissa. Me emme pysty mittaamaan hyväksyttävillä metodeilla mikä on oikeasti Krimin asukkaiden näkökulma. Mielestäni on kuitenkin selvää, että Krimin miehitys on laiton, Halla-aho sanoi.
Halla-aho ei näe todennäköisenä, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä, vaikka nykyistä pakotepolitiikkaa jatkettaisiin pitkälle tulevaisuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että pakotteet ovat olleet haitallisia Suomelle.
– Suomi ei voi viedä elintarvikkeita Venäjälle. Sen seurauksena Venäjän omavaraisuus on sitten kasvanut.
Sanktioilla iskettävä isoihin rahoihin
Halla-aho totesi, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet on räätälöity niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa isoille EU-jäsenvaltioille.
Hän totesi, että vaikka pakotepolitiikka ei ole johtanut mihinkään lopputulokseen, kansainvälinen yhteisö ei silti voi olla puuttumatta tilanteeseen.
Halla-aho esitti erääksi vaihtoehdoksi myös diplomaattisia sanktioita.
– Niitä on välillä harrastettu, mutta ne ovat kohdistuneet toisen luokan pelaajin eikä Venäjän ylimpään poliittiseen johtoon.
Toinen vaihtoehto voisi olla myös pakotteiden tuntuvampi kohdentaminen Venäjälle elintärkeille osa-alueille.
– Jos Venäjään halutaan vaikuttaa taloudellisilla sanktioilla, niin sitten täytyy iskeä niihin kohtiin, joissa raha liikkuu. Silloin puhutaan energiayhteistyöstä, kaasuviennistä ja öljyviennistä. Nämä ovat elintärkeitä sektoreita Venäjälle, Halla-aho sanoi.
Natoon olisi ollut järkevää mennä 90-luvulla
Halla-aholta tiedusteltiin myös näkemystä Nato-kysymykseen. Halla-ahon mukaan asiaan pitäisi suhtautua käytännönläheisesti.
Halla-aho muistutti, että vaikka pitkäaikaiset hallituspuolueet kokoomus ja rkp avoimesti kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, mikään puolue ei ole toistaiseksi pyrkinyt viemään Suomea sotilasliiton jäseneksi.
– Perussuomalaiset on osa konsensusta. Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. Jos Nato-yhteistyö parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta, ei ole jatkossakaan estettä harjoitustoiminnalle. Emme kuitenkaan halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.
Halla-aho kertoi omana henkilökohtaisena näkemyksenään, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 1990-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli erilainen.
Halla-aho muistutti, että nykyään tilanne on kuitenkin toinen ja Venäjä suhtautuisi kielteisesti jo pelkästään Suomen mahdolliseen jäsenyyshakemukseen.
– Jäsenyysprosessi voisi altistaa Suomen mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle. Etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen.
Sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan
Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus ovat nykyään osa Suomen oikeusjärjestystä. Halla-aholta kysyttiin perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin.
Halla-aho vastasi, että perussuomalaisten suhtautuminen on legalistinen, eli että sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan.
– Jos Suomi on osa kansainvälistä sopimusta, Suomen tulee noudattaa sitä, ellei sopimusjärjestelmä sitten ole romahtanut. Silloin ei voi enää odottaa, että joku yksittäinen maa noudattaisi sopimusta kirjaimellisesti.
– Perussuomalaiset ovat vastustaneet esimerkiksi Ottawan sopimukseen liittymistä, mutta niin kauan kuin me olemme sopimuksessa mukana, sopimusta on noudatettava, Halla-aho sanoi.
SUOMEN UUTISET