Hallitus käynnisti torstaina hankkeita, joilla maamme tiedustelua koskeva lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle. Hallitus perustelee toimiaan sillä, että tietojen vaihto on siirtynyt yhä laajemmin kansainvälisiin tietoverkkoihin ja uhat ovat entistä kansainvälisempiä. Tämä pätee sekä siviili- että sotilaspuolella.

Siviilipuolella uhkia asettavat niin kansainvälinen vakoilu kuin uudet uhat, kuten kansainvälinen terrorismi. Suomen tulisi kyetä seuraamaan, kuinka kansainväliset terrorijärjestöt pitävät yhteyttä Suomessa asuviin henkilöihin. Näin nämä kotimaiset solut myös paljastuisivat. Nykyiset lait eivät anna tähän mahdollisuutta. Tarkoitus on saattaa Suomen lainsäädäntö samalle tasolle Länsi-Euroopan ja muiden Pohjoismaiden tasolle.

– Parhaan esimerkin jälkeen jäämisestämme antaa se, että muut maat ovat jo tehneet tällaisen uudistuksen, sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Neljän ministeriön yhteishanke

Tiedustelulakeja uudistetaan neljän ministeriön yhteishankkeena. Ne ovat sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeriö, puolustuksesta vastaava puolustusministeriö, tietoliikenteestä vastaava tieto- ja liikenneministeriö ja lainsäädännöstä vastaava oikeusministeriö.

Perussuomalaisista hanketta johtavat puolustusministeri Jussi Niinistö ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

Hanke pyrkii parantamaan kansallista turvallisuutta. Tavoitteena on parantaa turvallisuusviranomaisten kykyä ennakoida ja estää toimialallaan sellaisia vahingollisia tekoja, jotka voivat vaarantaa erityisen tärkeiksi miellettyjä kansallisia etuja.

Suojelupoliisilla ei ole tällä hetkellä erityisiä toimivaltuuksia valtion turvallisuuteen liittyvän uhkatiedon hankkimiseksi. Supon tärkein tehtävä on estää ja paljastaa terrorismiin, laittomaan tiedustelutoimintaan, joukkotuhoaseiden levittämiseen ja ääriliikkeisiin sekä valtion turvallisuutta vaarantavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä hankkeita.

Ongelmana on ollut, että valtuudet eivät ole riittäneet tietoverkoissa tehtävään vakoiluun.

Hankkeessa harkitaan toimivaltuuksien kehittämistä ulkomaan henkilötiedustelua ja tietojärjestelmätiedustelua sekä rajat ylittävän tietoliikenteen tiedustelua varten.

Perustuslain esteet pois

Oikeusministeriö selvittää perustuslain tarkistamista siten, että lailla voitaisiin säätää välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

– Nykyinen laki säätää välttämättömistä rajoituksista kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin turvaan vain rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana, Lindström kertoi.

– Meillä oikeusministeriössä ymmärretään sisä- ja puolustusministeriön esittämät tarpeet. Lainvalmistelussa käsitellään asiaa myös vakavasti eri asiantuntijoiden avulla. Perustuslain muuttaminen edellyttää aina vakavaa ja perinpohjaista harkintaa, eikä sitä pidä tehdä kevyesti. Perustuslainhan muuttaa eduskunta, Lindström painotti.

Lindström jätti myöhempään harkintaan myös aikataulun, muutettaisiinko perustuslakia kiireellisesti jo tällä vaalikaudella. Ensin pitää katsoa, lähdetäänkö lakia ylipäätään muuttamaan, Lindström sanoi.

Perustuslaillisia kysymyksiä miettii työryhmä, kuten myös puolustus-, sisä- ja liikenneministeriön osuuksia. Liikenneministeriö huolehtii uusien säännösten sopusoinnusta luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan kanssa. Tietoliikennetiedustelun toteutukselle pitää etsiä keinot, jotka on suunnattu oikeisiin kohteisiin tarkoituksenmukaisilla mittasuhteilla, jotta tiedustelu ei koskisi kaikkea rajat ylittävää viestintää.

– Tietoturva on maallemme myös merkittävä kilpailukykytekijä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi.

Myös Orpo korosti, että tiedustelussa ei pyrittäisi urkkimaan kaikkien tietoja, vaan tiettyjä kohteita tarkkailtaisiin tarkasti erikseen säädettävien ehtojen perusteella.

Tammikuun mietintö harkinnan pohjana

Tiedustelulain uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Sen pohjana on tammikuussa julkaistu tiedustelua koskeva mietintö. Sen mukaan Suomen tiedusteluympäristö on muuttunut nopeasti. Myös armeijan tiedustelun mahdollisuudet ovat heikentyneet, kertoi eversti Martti J. Kari puolustusvoimien tiedustelulaitoksesta.

Kari ennakoi mietinnön perusteella, että tulevassa järjestelyssä voisivat armeija ja sisäisen turvallisuuden viranomaiset tehdä yhteistyötä. Suojelupoliisi voisi hankkia johonkin tiedusteluun luvan ja armeijan signaalitiedustelu voisi tiedustella määrättyä tahoa ja antaa tiedot niille tahoille, joilla on niihin oikeus.

– Tarkoitus on saada säännöt pitävälle pohjalle. Nykyään armeija tiedustelee tapauskohtaisesti ja kolkuttelee lain rajoja. Lain yli ei mennä. Meillä ei ole esimerkiksi oikeutta tunkeutua vieraisiin tietojärjestelmiin tai esiintyä väärällä henkilöllisyydellä. Perustuslain kanssa meillä ei sen sijaan olisi jatkossakaan ristiriitaa, koska kansallisen turvallisuuden varmistaminen riittää länsimaissa perusteeksi tällaiseen tiedusteluun, Kari kertoi.

Terroristit löytyvät signaalitiedustelulla

Suojelupoliisi kertoo esimerkkien valossa, miten uudet lait mahdollistaisivat uhkien torjumisen. Terrori-iskun todennäköisyys on kasvanut merkittävästi.

Esimerkin mukaan ulkomaiselta tiedustelupalvelulta saadun tiedon mukaan Suomeen on saapunut kaksi henkilöllisyydeltään tuntematonta ulkomaista ISILin jäsentä ohjeenaan tehdä terrori-isku Suomessa tai muualla Euroopassa. Henkilöllisyydet eivät ole tiedossa. Toimintaa ohjataan ulkomailta. Tiedustelua ei voi kohdistaa keneenkään, joten poliisilain tai pakkokeinolain valtuudet eivät ole käytettävissä.

Tietoliikennetiedustelulla pystyttäisiin seuraamaan Suomeen saapuvaa ja Suomesta lähtevää viestiliikennettä, jonka toisena osapuolena ovat ISILin johtohenkilöt ulkomailla. Sitä kautta voitaisiin tunnistaa Suomessa käytössä olevat liittymät ja niiden käyttäjät.

– Ulkomaantiedustelulla voitaisiin hankkia järjestön tavoitteita, tekijöiden henkilöllisyyttä ja toimintatapoja koskevia tietoja suoraan järjestön ytimestä ja tulijoiden aiemmista oleskelumaista.

Myös Suomen valtioon kohdistuvan verkkovakoilun uhka on kohonnut. Supon pitäisi kyetä selvittämään jatkuvasti, pyritäänkö suomalaisia tietojärjestelmiä vakoilemaan, onko järjestelmiin tunkeuduttu suojauksista huolimatta, kauanko vakoilu on jatkunut ja mitä tietoa on saatu haltuun, ketkä vakoilevat ja mitä tarkoituksia he pyrkivät edistämään.

Kun tekijät ovat tuntemattomia ja ulkomailla, tiedonhankintaa ei voida kohdistaa nykylain mukaan mihinkään tunnettuun tahoon. Poliisilain ja pakkokeinolain valtuudet eivät ole käytössä.

Tietoliikennetiedustelulla tunnistettaisiin vieraiden valtioiden verkkovakoilussa käyttämien välityspalvelimien tietoliikennettä Suomeen ja Suomesta. Näin saataisiin selville verkkovakoilun kohteena olevat yritykset ja viranomaiset. Palvelimet saataisiin Supon tietoon kansainvälisen tiedustelutiedon perusteella.

Veli-Pekka Leskelä