Karjalainen-lehden päätoimittaja, kauppatieteiden maisteri Pasi Koivumaa otti keskiviikkona julkaistussa kolumnissaan räväkästi kantaa presidentinvaalikisaan. Koivumaa piti Laura Huhtasaaren ja Paavo Väyrysen ehdokuutta ”yksinomaan irvokkaana”. Hän korosti, etteivät nämä kaksi ehdokasta tuo vaaleihin ”mitään arvokasta”.

Kommentti on hätkähdyttänyt monia, mutta se muuttuu täysin ymmärrettäväksi, kun tutustuu Karjalainen-lehden sekä Koivumaan taustoihin.

Karjalainen on perinteinen kokoomuslehti

Ensinnäkin on hyvä tiedostaa se, että Karjalainen-lehti on perinteisesti ollut kokoomuslehti ja sen vanha äänenkannattaja. Vuonna 1874 perustettu lehti toimi kokoomuksen äänenkannattajana vuoteen 1994 saakka. Lehden parhaat päivät on nähty aikana, jolloin puoluetaustaa ei yritetty peitellä vaan sitä päinvastoin korostettiin. Noina aikoina monissa Suomen kaupungeissa toimi neljänkin eri puolueen lehtiä. Toiminta oli tuolloin avointa ja kaikkien tiedossa – kukin lehti kirjoitti tapahtumista oman katsomuksensa mukaisesti. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua suomalaisista sanomalehtiä tutkineeseen Keijo Lehden väitöskirjaan.

Lehden taustayhteisö

Karjalaisen taustayhteisö on tukenut Sauli Niinistön kampanjointia erittäin avokätisesti.

Karjalainen-lehteä julkaisee pörssilistattu konserniyhtiö Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj. Konsernin alaisuuteen kuuluu suuri joukko yrityksiä, muun muassa Karjalaista kustantava Sanomalehti Karjalainen Oy. Yritysryppään suvereeni omistaja on Laakkosen suku. Konserniyhtiön kymmenestä suurimmasta omistajasta kaikki kuuluvat tavalla tai toisella suvun piiriin, ja näiden omistajien yhteenlaskettu osuus on lähes 90 %.

Muistellanpas, mikä se konsernin määritelmä ja lähipiiri oikein olikaan.

Lähipiirimääritelmässä määräysvallalla tarkoitetaan yli 50 % omistusosuutta yhtiössä. Huomioon tulee ottaa niin välitön kuin välillinen omistus. Määräysvalta muodostuu yleensä silloin, kuin kontrolloi yli 50 prosentin äänivaltaa toisesta yrityksestä. Määräysvalta muodostuu myös silloin, jos yrityksellä on oikeus nimittää enemmistö toisen yrityksen hallituksesta tai vastaavasta toimielimestä, tai muutenkin, jos toinen yritys tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai yrityksiä johdetaan yhteisesti.

Tältä pohjalta: Laakkosten suku kontrolloi yritysryppään kaikkia osia. Myös Karjalainen-lehteä.

Laakkosten suvulta kymmeniä tuhansia Saulille

Kuten vuoden 2012 vaalirahoitusilmoitus kertoo, Laakkosten suvun jäseniltä on lahjoitettu Niinistön kampanjalle joko välillisesti tai välittömästi kymmeniä tuhansia:

Mikko Laakkonen: 10 000 eur

Yrjö Laakkonen: 5 000 eur

Kauppahuone Laakkonen Oy: 10 000,00 eur

Autotalo Laakkonen Oy: 5 000 eur

Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj: 10 000,00 eur

Näistä kertyy yhteensä 40 000 euroa.

Mainittakoon, että Yrjö Laakkonen on kuitannut Pohjois-Karjalan rikkaimman henkilön tittelin. Mikko Laakkonen on Yrjön veljenpoika.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiöt eivät voi lahjoittaa merkittäviä summia ilman pääomistajien siunausta. On selvää, että Laakkoset ovat vähintäänkin välillisesti hyväksyneet nämä lahjoitukset.

Päätoimittajan on nautittava Laakkosen suvun luottamusta

Vuonna 2008 päätoimittajan tehtäväänsä nimitetty Pasi Koivumaa kantaa kolmea hattua. Sen lisäksi, että hän toimii lehtitoimialan päälehden päätoimittajana, hän toimii konsernin johtoryhmässä sekä konsernin lehtitoimialan toimitusjohtajana.

Konsernin erittäin keskittynyt omistusrakenne sekä päätoimittaja Koivumaan moniroolisuus konserniyhtiössä varmistaa sen, ettei hän voi mitenkään toimia ilman Laakkosten suvun intressien huomioimista.

Vanha sanonta kertoo: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kun otetaan huomioon Karjalainen-lehden historia, konsernin omistusrakenne ja omistajasuvun merkittävä panostus kokoomuslaisen ehdokkaan tukemiseksi, on lehden mahdotonta esiintyä vaaleissa puolueettomana toimijana.

Karjalainen korostaa omassa viestinnässään olevansa ”puoluepoliittisesti sitoutumaton” ja olevansa ”pohjoiskarjalaisten asialla”.

Niinpä niin.

Jaan Pasi Koivumaan näkemyksen siitä, että näissä vaaleissa on nähty irvokasta toimintaa – hänen omaansa.

Ymmärrän senkin, miksi Koivumaan mukaan Huhtasaaren mukanaolossa ei ole ”mitään arvokasta”. Ei olekaan, jos asiaa katsotaan kokoomuslaisen konsernin näkökulmasta.

En lakkaa hämmästelemästä kokoomuksen jatkuvaa enemmän tai vähemmän peiteltyä toimintaa muiden puolueiden ehdokkaiden kampittamiseksi. Välillä kuulemme Sauli Niinistön lehmänkaupoista. Välillä Petteri Orpo syöttää valtakunnalle arvopohja-pajunköyttä. Välillä kokoomuslainen päätoimittaja yrittää puolueettoman toimijan savuverhon takaa vakuuttaa lukijoitaan puolitotuuksilla.

Kyllä se demokratia ottaa koville.

Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida sitä, kuinka paljon propagandasta kannattaa vuosittain maksaa.

Lopuksi:

Viime vuoden joulukuussa Karjalainen uutisoi näyttävästi, että Sauli Niinistö kutsui päätoimittaja Pasi Koivumaan Linnan juhliin. Miksipä ei olisi kutsunut? Onhan se luontevaa muistaa vaalirahoittajaansa edustajia kutsuja lähettäessään.

MATIAS TURKKILA