Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Euroopan osaston johtaja Poul Thomsen kertoi euromaille, että näiden on leikattava Kreikan velkoja. IMF on varoittanut vetäytyvänstä Kreikan ohjelmasta pois ilman Kreikan velkasaneerausta. IMF:n mukanaolo Kreikan lainaohjelmassa on poliittisesti tärkeää. Saksassa ja Suomessa on nimenomaisesti korostettu IMF:n asiantuntevuutta.

IMF on aiemminkin ilmoittanut vetäytyvänsä pois Kreikan tukiohjelmasta. Euromaat saivat taivuteltua IMF:n pysymään lainaohjelmassa luvaten Kreikalle velkahelpotuksia, mikäli Kreikka onnistuu saamaan perusylijäämäisen budjetin. Perusylijäämässä ei huomioida lainanhoitokustannuksia.

Kreikka saavutti perusylijäämän vuonna 2013, mutta Kreikan velkoja ei ole leikattu tämän jälkeen. Vuoden 2013 perusylijäämä tosin saavutettiin räätälintyönä. Perusylijäämän laskentatapa poikkesi tuolloin kaikkien muiden EU-maiden laskentatavasta.

Kreikan tilanne heikkenee taas

IMF:n laskelmien mukaan Kreikan perusylijäämä on kääntymässä tänä vuonna reippaasti alijäämäiseksi. Tämä tietäisi velkamäärän absoluuttista nousua. Samaan aikaan Kreikan talouden perusta alkaa horjua, mikä tietäisi talouden kääntyvän laskusuuntaan. Tutkimuslaitos Markitin ostopäällikköindeksi vahvistaa Kreikan teollisuuden supistuvan.

IMF:n näkemyksen mukaan Kreikan velka ei ole kestävällä pohjalla. Rahaston tulisi tällöin sääntöjensäkin puolesta irtautua lainaohjelmasta.

Ilman tukirahoitusta Kreikan arvellaan joutuvan maksukyvyttömäksi vielä toukokuun aikana. Kreikalta erääntyy nimenomaan IMF:lle toukokuussa ensimmäisen tukipaketin luottoja.

Kreikan talouden alamäki kasvattaa kaavailussa olevan kolmannen tukipaketin määrää. Aiempien arvioiden mukaan Kreikka tarvitsisi kolmannessa paketissaan noin 30-50 miljardin euron rahoitustuen.

Moni europäättäjä on todennut toistuvasti, että sopu Kreikan ohjelmasta on vielä kaukana. Nyt sovintoa haetaan siitä syystä, että euromaiden valtiovarainministerit saisivat ostettua itselleen lisää aikaa.

Europäättäjien katseet ovat kääntymässä toiveikkaina Euroopan keskuspankin suuntaan. Mikäli EKP hyväksyisi enemmän Kreikan lyhytaikaisia velkatositteita taseeseensa, voisi Kreikka kasvaneella velkarahalla sinnitellä muutaman kuukauden.

EKP on kuitenkin tähän asti suhtautunut ajatukseen torjuvasti. EKP:n mielestä Kreikan velkaa ostavat ainoastaan kreikkalaispankit. EKP tulkitsee rahoittavansa tällöin Kreikkaa pankkien kautta. EKP ei saisi rahoittaa jäsenmaitaan.

Huonoon avioliittoon avioero?

Financial Timesin vakiokolumnisti Gideon Rachman toteaa, että euro on epäonnistunut poliittisissa pyrkimyksissään. Euron piti luoda poliittista yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä euroministerit ovat jo sättineet Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakisia.

Eurosta on tullut Kreikalle kuin huonotapainen aviopuoliso. Useimmiten riitaiseen avioliittoon haetaan ratkaisua eron kautta.

Rachman ymmärtää Kreikan euroeron olevan kallista toteuttaa. Tästä huolimatta pitkällä aikavälillä Kreikka voisi päästä jaloilleen. Kreikkalaiset saisivat vähintäänkin päätäntävallan takaisin itselleen. Päätäntävallan palautuminen voisi Rachmanin mukaan vieläpä terästää kreikkalaista politiikkaa.

Rachman arvelee, että euromaat eivät haluaisi päästää Kreikkaa omille teilleen sen vuoksi, että Kreikka toipuisikin euroalueen ulkopuolella. Muut vaikeuksissa olevat euromaat voisivat lähteä yhteisvaluutasta samoin toivein.

Henri Myllyniemi