Finanssikriisin jälkeen maailmantaloutta on lähestulkoon pitänyt pystyssä Kiinan massiivinen velkaelvytys. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi finanssikriisiin melko ripeästi ja sai talouskaaoksen pysäytettyä. Tämän jälkeen keskuspankeista on ollut pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

Malinen on kirjoittanut myös kotimaiselle sijoituspalsta Salkunrakentajiin maailmantalouden ajautuvan vääjäämättä taantumaan, johon euroalue vajoaa loppuvuonna ja Yhdysvallat ensi vuoden alussa.

Keinot välttää taantuma vähissä

Taantuma, mikä ilmeisesti äityy maailmanlaajuiseksi lamaksi, voidaan välttää vain kahdella keinolla. Ensimmäinen keino on saada Kiina jatkamaan hillitöntä velkajuhlaansa. Malinen ei usko Kiinan ryhtyvän tähän, sillä maa haluaa säästää edes hieman paukkuja tulevan taantuman haittojen minimoimiseen.

Mikäli Kiina lykkäisi taantumaa uudella massiivisella velkaelvytyksellä, niin maa putoaisi tulevaisuudessa vain korkeammalta ja kovempaa.

Toinen vaihtoehto on, että keskuspankit jatkavat lyhytaikaisten korkojen tason laskua ja ostavat taseisiinsa lisää arvopapereita. Arvopaperiostoissa on kuitenkin näkymätön poliittinen raja. Voisiko keskuspankki omistaa yrityksiä? Ostaisiko se esimerkiksi Suomen ulos niistä yrityksistä, joissa Suomi on osakkaana?

Korkotason lasku taas kiristää pankkien liiketoiminnan ahdinkoa entisestään. Pankkien toiminta perustuu luottojen pituuden mukaiseen korkotuottoeroon. Pankit lainaavat itse lyhytkestoisia lainoja pääosin pankkitalletuksina ja myöntävät pidempiaikaisia luottoja kansalaisille ja yrityksille. Pitkien lainojen korot ovat tulleet kuitenkin keskuspankkielvytyksen myötä alas ja pankkien kannattavuus on koetuksella.

Korkojen laskeminen Euroopassa yhä syvemmälle negatiivisiksi pakottaisi pankit jossain vaiheessa perimään myös negatiivisia talletuskorkoja kansalaisiltaan. Jotta kansalaiset eivät tällaisen koron vuoksi menettäisi rahaa tileiltään, tulisi heidän säilöä varansa seteleinä patjojen alle. Tästä syystä käteinen raha tulisi kieltää. Se tuskin kävisi saksalaisille.

Keskuspankeista enemmän haittaa kuin hyötyä

Keskuspankit ovat toki yrittäneet vimmatusti etsiä keinoja saada talous jälleen kasvu-uralle. Elvytysten idea pohjautui siihen, että yritykset ja kansalaiset saisivat huokeita luottoja. Keskuspankit sulloivat pankit täyteen rahaa tätä varten. Luottojen kysyntä on kuitenkin vähäistä, koska suuri osa yksityisestä sektorista keskittyi sulattamaan velkavuoriaan.

Elinkelvottomat yritykset ovat jatkaneet huokeiden luottojen nostamista. Vain likimain ilmainen velkaraha on pitänyt ne pinnalla. Tuottavuus on kärsinyt, koska uudet kilpailukykyisemmille yrityksille ei ole markkinoilla tilaa. Tuottavuuden alamäki on omalta osaltaan kypsytellyt tulevaa taantumaa tai kenties jopa lamaa hiljalleen ajan saatossa.

Malisen mukaan taantuma olisi jo alkanut, ellei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi kasvattanut maan alijäämiä.

Mikäli jokin iso euromaa joutuisi vararikkoon ja eroamaan yhteisvaluutasta taantuman sekä pääomamarkkinoiden romahduksen vuoksi, olisi koko euroalueen olemassaolo jälleen kerran vaakalaudalla.

Henri Alakylä