Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. VTT Heikki Koskenkylän mukaan kummassakaan maassa ei olla täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta.

Economist-lehti käsitteli toukokuun alussa julkaisemassa kirjoituksessa Ranskaa, joka on yrittänyt parantaa kilpailukykyään ja uudistaa työmarkkinoitaan. Maan budjetin alijäämä on edelleen yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on ylittänyt EU:n kolmen prosentin rajan jo vuosia. EU:n komissio antoi sille jälleen kolme vuotta aikaa päästä alle tuon rajan. Komissio vaatii rakenneuudistuksia erityisesti työmarkkinoille ja julkisten menojen vähentämistä.

Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja.

Ranska on hoitanut kilpailukykynsä ja julkisen taloutensa käsittämättömän heikosti verrattuna Saksaan. Yksikkötyökustannukset nousivat Ranskassa vuosina 2000-2013 yli 2,5 kertaa enemmän kuin Saksassa. Viennin kustannuskilpailukyvyn heikentyminen näkyy dramaattisesti vaihtotaseen ja työllisyysasteen erossa Saksaan nähden. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ollut tasaisesti 6-7 prosentin välillä BKT:een suhteutettuna. Ranskan alijäämä on ollut pitkään 2-4 prosentin tasolla. Vuonna 2003 Saksan ja Ranskan työllisyysasteet olivat noin 68 prosenttia, mutta vuonna 2014 Saksan oli peräti 74 prosenttia ja Ranskan vain 65 prosenttia.

Saksa toteutti ns. Harz-reformit työmarkkinoilla vuosina 2003-2005, mutta Ranska ei ole tehnyt mitään. Yhteinen eurovaluutta edellytti työmarkkinoiden joustojen lisäämistä. Ranska on laiminlyönyt työmarkkinoiden uudistukset täysin, samoin kuten Suomikin.

Saksan julkinen velka laskussa

Saksan julkinen velka suhteessa BKT:een on alentunut 95 prosentin tasolta jo 74 prosenttiin. Ranskan taso on edelleen lähes 100 prosenttia. Työttömyysaste oli Ranskassa ja Saksassa vuonna 2001 samaa tasoa, noin 8 prosenttia. Nyt Saksa on täystyöllisyystalous ja työttömyysaste vain 5 prosenttia, Ranskalla 11,5 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on Saksassa 7 prosenttia, mutta Ranskassa 22 %.

Ikäluokassa 55-64-vuotiaat Ranskassa on työssä vain 47 prosenttia, mutta Saksassa 66 prosenttia. Viikkotyöaika on Ranskassa 35 tuntia, mutta se oli vuonna 1990 Saksan tasolla 42 tuntia. Saksassa se on nyt 41 tuntia. Eläkeikä on Ranskassa monta vuotta alempi kuin Saksassa.

3809 sivua sääntelyä

Ranskassa on työmarkkinoiden sääntelyä (labour code) peräti 3809 sivua, joka on 45 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. OECD:n uudessa Ranskan katsauksessa korostetaan työmarkkinareformien tärkeyttä mukaan lukien liiallisen sääntelyn purkua.

Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa.

Economist-lehti onkin varsin pessimistinen Ranskan kyvystä uudistua. Ainoastaan pieniä uudistuksia on ollut tekeillä, mutta niissäkin hallitsevan sosialistipuolueen rivit ovat olleet täysin hajallaan. Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa. Lehti väitti kolumnisssaan syksyllä 2014, että Ranskan presidentti rukoilee joka ilta eurobondeja. Edellä olevien lukujen valossa tämä ei ole yllättävää.

Lopuksi: Ranska on Suomelle varoittava esimerkki. Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja. Saksa on ainoa euromaa, jossa nämä tosiasiat on täysin ymmärretty. Suomen talouden tunnusluvut ovat jo lähellä Ranskan tasoa. Työllisyysaste on noin 67 prosenttia, Ranskalla 64 prosenttia. Julkinen vaje on molemmilla 3-4 prosentin tasoa, Saksalla on ylijäämää. Työttömyysasteemme on lähellä Ranskan tasoa. Vaihtotaseemme suuri 8 prosentin ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi ja palkat ovat nousseet pitkään paljon Saksaa enemmän, tosin jonkin verran Ranskan kehitystä vähemmän. Ainoastaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ranskaa alempi (Suomi 60 % ja Ranska 98 %), mutta meillä velkasuhteen kasvu on ollut pari vuotta euromaiden nopeinta.

Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. Komissio esittää Suomelle vaatimuksiaan lähikuukausina samoin kuin se on esittänyt Ranskalle jo vuosia, mutta laihoin tuloksin.

Heikki Koskenkylä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja konsultti