Kreikka toivoo lisää velkaa sekä entisten velkojen uudelleenjärjestelyä, eli ainakin osittaista anteeksiantoa.

Talouskriisissä rypevä Kreikka on jättänyt Euroopan kriisirahasto EVM:lle ja euromaiden valtiovarainministereistä kootulle euroryhmälle anomuksen kolmannesta tukipaketista. Tukiohjelma kestäisi kaksi vuotta. Samassa hakemuksessa pyydetään aiempien tukiohjelmien mukana tulleiden lainojen uudelleenjärjestämistä.

Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem kertoi ryhmän pitävän puhelinneuvottelun Kreikan tuikihakemuksesta illalla. Europäättäjät ovat todenneet uuden tukiohjelman olevan mahdollista toisen ohjelman erääntyessä kesä- ja heinäkuun vaihteessa. EVM:n sääntöjen mukaan EVM-tukiohjelman ei tarvitse odottaa vanhan ohjelman päättymistä.

Suomen osuus EVM-ohjelmista on 1,92 prosenttia. Suomi on jo pääomittanut EVM:ää 1,44 miljardilla. Suomi on kuitenkin sitoutunut maksamaan EVM:lle lähes kymmenkertaisen summan, 11,14 miljardia tappioiden kattamiseksi tai EVM:n maksukyvyttömyyden välttämiseksi.

Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on ilmoittanut, ettei Kreikka maksa tänään erääntyvää lainaerää Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Tämän vuoksi rahasto tuskin osallistuu kolmanteen lainaohjelmaan.

IMF-luoton erääntyminen ei merkitse heti maksuhäiriötä. Toisen lainaohjelman päättyminen voi kuitenkin pakottaa Euroopan keskuspankin muuttamaan kreikkalaispankeille myönnettyä ELA-hätärahoitusta. EKP voi vaatia nykyistä enemmän vakuuksia hätärahaa vastaan. Ainakin yhden suuren kreikkalaispankin arvellaan joutuvan tällöin konkurssiin, talouslehti Financial Times kirjoittaa.

Kreikalta erääntyy noin 3,5 miljardin euron lainaerä EKP:lle 20.7. Mikäli Kreikka ei pysty tai halua kuolettaa tätä lainaerää, joutuu EKP lopettamaan ELA-hätärahan kokonaan. Kreikan pankkisektori kaatuisi hätärahan loppuessa. Tuolloin Kreikalla ei olisi muita vaihtoehtoja kuin erota eurosta ja pääomittaa kaatuneet pankkinsa omalla valuutalla.

Henri Myllyniemi