Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että vaikka maahanmuuttopolitiikan päälinjat tehdään hallituksessa ja lainsäädäntö eduskunnassa, niin maahanmuuton haitat kannetaan kunnissa, eli siellä, missä ihmiset asuvat, käyvät koulua ja käyttävät julkisia palveluita.

Suomen Perusta julkistaa tänään verkkoon avatun, maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia erittelevän kuntakartan, joka pohjautuu jo aiemmin esitellyille maahanmuuton kuntakohtaisille kustannuksille.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että näiden tietojen julkaisu on ensiarvoisen tärkeää, sillä tähän asti nämä olennaiset maahanmuuttoon liittyvät luvut ovat puuttuneet julkisesta keskustelusta.

– Tämän luulisi liikuttavan kaikkia julkisesta taloudesta, kuntataloudesta, kuntien tulevaisuudesta ja kuntavaaleista kiinnostuneita tahoja, Purra sanoi maanantaina tuumaustunnilla.

Verottaa rankasti kuntataloutta

Tosin muut puolueet ja media ovat jo aikoja sitten todenneet, että perussuomalaisten esiin nostamat poliittiset teemat eivät muka liity kuntiin tai kuntavaaleihin lainkaan. Kuten aiemmissakin vaaleissa, jopa perussuomalaisten mainoksia ja iskulauseita on taas tulkittu sen mukaan, voiko niissä esiintyviin asioihin puuttua kunnanvaltuustoissa.

Purra kehottaakin kaikkia tutustumaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmaan.

– Esittelimme täällä tuumaustunnilla virallisen kuntavaaliohjelmamme joitakin viikkoja sitten. Kyseessä on dokumentti, johon kannattaa perehtyä, mikäli on epäselvää, millaista kuntavaalipolitiikkaa puolueemme tulee valtuustoissa ajamaan.

Muiden asioiden ohella myös maahanmuutto on kuntavaalien alla vääränlaisena teemana nostettu riepoteltavaksi.

– Milloin se ei liity lainkaan kuntiin, milloin sen määrään ei voida vaikuttaa kunnissa ja milloin koko aihe on pelkkää populismia. Kuitenkin toiseen suuntaan – eli maahanmuuton lisäämiseen ja sen hienouden hehkuttamiseen liittyvät puheenvuorot – näkyvät edelleen liittyvän kuntiin, kuntapolitiikkaan, kuntavaaleihin ja pormestarin valintaan.

Haitat kannetaan kunnissa

Purra painottaa, että tottakai maahanmuutto liittyy kuntiin.

– Muun väittäminen on silkkaa sumutusta. Maahanmuuton esittäminen luonnonvoimana, johon ei voida puuttua, olipa siinä ongelmia tai ei, on yksi poliittisen ideologian muoto ja sellaisenaan vääristynyt ja epädemokraattinen. Vaaleissa kansalaisten on mahdollista äänestää sellaisia poliitikkoja ja sellaista puoluetta, joka haluaa puuttua maallemme haitalliseen maahanmuuttoon. Sama pätee tietenkin kuntavaaleihin.

– Maahanmuuttopolitiikan päälinjat tehdään hallituksessa ja lainsäädäntö eduskunnassa, mutta toisaalta sen haitat kannetaan kunnissa, siellä, missä ihmiset asuvat, käyvät koulua, käyttävät julkisia palveluita ja niin edelleen, Purra muistuttaa.

Kotouttamisen ja vastaanoton kulut vain murto-osa

Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuuton kustannuksista. Juuri kukaan muu ei niistä puhukaan. Suomen Perusta on aiemmin julkaissut maahanmuuton kustannuksia vuosittaisiin menoihin, elinkaarikustannuksiin, matalapalkkamaahanmuuttoon ja uusimpana siis kuntiin liittyen.

– Olemme jankuttaneet jankuttamasta päästyämme, että valtion budjetin maahanmuutto-kohdan alta löytyvät kotouttamisen ja vastaanoton kulut ovat vain murto-osa kokonaisuuden kuluista. Vähitellen tämä tosiasia alkaa upota ihmisten ymmärrykseen, mutta edelleenkin ongelma on se, että maahanmuuttoon liittyvät ongelmat leijuvat toisistaan jotenkin irrallaan. Kuitenkin juuri se, mitä ihmiset näkevät ympärillään, josta kuulevat, josta lukevat uutisia, on se, mikä myös maksaa ja tuo esimerkiksi kunnille uusia velvoitteita, Purra sanoo.

Miksi maksaa ongelmallisesta maahanmuutosta?

Purra muistuttaa jokaista äänestäjää, että ongelmallinen maahanmuutto nostaa juuri sinun kuntaveroprosenttiasi, se ahmaisee valtion ja kunnan menoja – ja se on pois jostakin muualta.

– Miksi sinun pitäisi maksaa ongelmallisesta maahanmuutosta? Eikö sitä kannattavien puolueiden pitäisi edes tämä asia kyetä perustelemaan?

– Kuntavaalien läheisyys, kuntatalouden surkea tila, pois lukien hallituksen yltäkylläiset koronavelkapaketit, jotka keinotekoisesti ennen kuntavaaleja ovat nostaneet tunnusluvut optimistisemmiksi, julkistalouden krooniset haasteet – kaikki nämä puhuvat sen puolesta, että veronmaksajalle kalliiksi käyvää maahanmuuttoa pitää voida tarkastella sen kaikilla tasoilla, Purra sanoo.

Paljon etuuksia, vain vähän maksettuja veroja

Hän jatkaa, että maahanmuuton kuntakohtaisten kustannusten yhteydessä on syytä muistaa, että pelkkä menojen tarkastelu ei riitä. Maksetut kunnallisverot ovat ratkaisevassa asemassa kuntien talouden kannalta, koska niillä rahoitetaan suureksi osaksi kuntien lakisääteiset peruspalvelut.

– Paitsi että maahanmuuttajat käyttävät huomattavasti enemmän sosiaaliturvaa ja erityispalveluita, on kuntakohtaisten lukujen kohdalla ymmärrettävä myös se, että maahanmuuttajien maksamat vähäiset kunnallisverot luovat kunnan talouteen rahoitusvajeen, Purra huomauttaa.

– Paljon etuuksia ja palveluita, vain vähän maksettuja veroja. Tämä on se kiistaton tosiseikka, jonka tilastoista ja rekistereistä keräämämme tiedot kerta kerran jälkeen osoittavat. On tietenkin mahdollista, että näiden tosiasioiden jälkeenkin jotkut pyrkivät argumentoimaan, että kyse onkin solidaarisuudesta ja moraalista eikä taloudesta. Tämä on tietenkin mielipide, mutta koen tarpeelliseksi korostaa, että Suomella, sen paremmin valtion kuin kuntienkaan taloudessa, ei ole varaa tällaiseen solidaarisuuteen. Kansalaisten pitää saada itse päättää, haluavatko he kustantaa tällaista solidaarisuutta vai keksisivätkö he rahalle ehkä muuta käyttöä.

SUOMEN UUTISET