Turvapaikanhakijoiden määrien uuteen nousuun on syytä varautua, arvioi Maahanmuuttovirasto tuoreessa selvityksessään, kertoo Ylen uutiset. Selvitys pyrki vastaamaan huoleen siitä, onko Maahanmuuttoviraston ja muutoksenhaun lopputuloksena sellainen henkilö, joka olisi ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa, voinut joutua palautetuksi Suomesta kotimaahansa palautuskiellon vastaisesti.

Sisäministeriön aiheesta järjestämässä seminaarissa ei juuri kannettu huolta turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vaikutuksista Suomen julkiselle taloudelle ja sisäiselle turvallisuudelle. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) pohti jopa sitä, voisiko Euroopan rajat avata muulle maailmalle kokonaan.

– Yksi sellainen peruslähtökohta […] on se että tarvitaanko me turvapaikkajärjestelmää ollenkaan. Voisko meillä olla niin, että Eurooppaan voi muuttaa vapaasti, Mykkänen pohti.

Ministeri kuitenkin päätyi johtopäätökseen, ettei sellainen järjestelmä pysyisi kasassa.

– Kun meillä on valitettavasti niin suuret erot elämänlaadussa Euroopan rajoilla kun mitä nyt on, niin yhdistettynä asumisperusteisen sosiaaliturvaan tai muutenkin pohjoismaiseen yhteiskuntaan niin näitä kahta ei voi yhdistää täysin vapaaseen maahantuloon.

On siis valittava, ketkä ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, sisäministeri Mykkänen päätteli.

Suomi voisi auttaa pakolaisia leireillä

Kansainvälistä suojelua ei kuitenkaan tarvitse pakolaissopimusten mukaan toteuttaa siinä maassa, josta turvapaikkaa on haettu. Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kysyikin, vastaako koko veronmaksajille kallis turvapaikkajärjestelmä enää tarkoitustaan.

Turvapaikkajärjestelmän prosessien pyörittämiseen on mennyt puolesta miljardista miljardiin viime vuosina, ja maahanmuuttajien työllisyys on heikko vuosikausia maahantulon jälkeenkin, eli turvapaikkajärjestelmä maksaa todella paljon suomalaiselle yhteiskunnalle – ja aiheuttaa siinä sivussa turvallisuusuhkia ja etnisiä jännitteitä, Grönroos huomautti.

Samoja teemoja on käsitelty Grönroosin ja toimittaja Marko Hamilon kirjoittamassa Suomen Perustan julkaisussa Maahanmuutto – Kriitikon käsikirja.

– Jos mietitään, mikä turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on – tehokas ja tasapuolinen ihmisten auttaminen – ja katsotaan missä ne maailman pakolaiset on, katsotaan Lähi-itää, katsotaan Afrikkaa, kymmenet miljoonat ihmiset on siellä pakolaisleireillä ja elää naapurimaissa. Siellä on iso osa pakolaisista, Grönroos sanoi.

– UNHCR:n [YK:n pakolaisjärjestö] edustajalta kuulisin mielelläni tarkan luvun, paljonko Suomi auttaa pakolaisleireillä ihmisiä, Grönroos kysyi.

– Koska mä luulen että se on aivan murto-osa siitä määrästä minkä Suomessa turvapaikkamaahanmuutto maksaa.

Grönroosin mukaan meillä on olemassa win-win-ratkaisu.

– Voimme lopettaa humanitaarisen maahanmuuton, jolloin Eurooppa säästyy maahanmuuton lieveilmiöiltä, ja sitten me keskitetään apu pakolaisleireille, missä apu on oikeasti tehokasta – ja siellä ei tarvitse pohtia että onko se ihminen oikeassa hädässä vai ei ole.

Mykkänen haluaa pakolaiset Eurooppaan

Lakimies Thomas Bergman UNHCR:stä vahvisti, että 86 prosenttia maailman pakolaisista oleskelee tällä hetkelle kehittyvissä maissa. Bergman esitti myös väitteen, jota hän ei mitenkään perustellut:

– Jos länsimaat, mukaanlukien Suomi, ei anna suojelua, ei myöskään kehittyvissä maissa pakolaiset voi saada suojelua.

Grönroos ei kuitenkaan esittänyt, että länsimaat eivät kantaisi vastuutaan: Suomi ja muut Euroopan maat voisivat rahoittaa laadukkaat pakolaisleirit, vaikka ne sijaitsisivat Euroopan ulkopuolella.

Sisäministeri Mykkänen viittasi Helsingin Sanomille antamaansa haastatteluun siitä, mihin suuntaan turvapaikkajärjestelmää pitäisi kehittää. Hän myönsi nykyjärjestelmän ongelmaksi muun muassa sen, että se pakottaa hakijat turvautumaan salakuljettajien apun.

Mykkäsen ratkaisu ongelmaan oli se, joka on kuultu monta kertaa ennenkin: kiintiöpakolaisia pitäisi ottaa leireiltä enemmän Eurooppaan.

– Olen kyllä Thomas Bergmanin kanssa samaa mieltä, että vaikka Eurooppa pystyy auttamaan vain pientä osaa Euroopan sisällä, niin kyllä se on silti tärkeä osa tätä järjestelmää myös kansainvälisen esimerkin kannalta, että me autetaan ihmisiä myös ottamalla haavoittuvimmassa asemassa olevia Eurooppaan, ministeri linjasi.

Suomen Uutiset