LEHTIKUVA
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on arvostellut kovin sanoin Suomen ja Israelin välistä sotilasyhteistyötä. Vuonna 2024 Koskela vaati Suomea lopettamaan kaiken asekaupan Israelin kanssa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom syyttää Koskelaa vakavalla asialla hurskastelusta.
Kovinta keskustelua on käyty Israelista hankittavasta Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen ilmatorjuntaa. Perussuomalaisten puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom syyttää Minja Koskelaa vakavalla asialla hurskastelusta. Bergbomin mukaan Koskelalla ei todellisuudessa olisi valmiutta perua kriittisiä asehankintoja, mikäli hän joutuisi itse kantamaan päätöksestä vastuun.
– Olisi toivottavaa, että tämä jeesustelu vasemmistopuolueista haastettaisiin kunnolla tässä maassa. Kaksi kysymystä Koskelalle, jotka haluan esittää. Ensinnäkin, oletteko tietoinen, että Daavidin linko hankittiin teidän ollessanne hallituksessa? Miksi ette pyrkineet estämään hankintaa?
– Ja toiseksi, jos peruisitte asekaupan, olisitteko valmis ottamaan sen riskin, että kriisitilanteessa Suomen puolustuksessa olisi vakavia aukkoja, jonka seurauksena suomalaisia kuolisi? Meneekö hurskastelu ja poseeraaminen suomalaisten turvallisuuden edelle? Bergbom kysyy.
Bergbomin mukaan Suomen kokoisella maalla ei ole varaa pelleillä näin vakavassa asiassa, kun huomioidaan nykyinen maailmantilanne, Ukrainassa käytävä sota ja puolustusteollisuuden ylikuumentumisesta johtuvat pitkät toimitusajat.
Kriittisten asejärjestelmien hankintoja vastustavien pitäisi kertoa samalla, millä ne korvattaisiin ja millaisia riskejä niiden peruuttamisesta Suomen turvallisuudelle aiheutuisi.
– Jos on pokkaa vaatia kriittisten asejärjestelmähankintojen peruuttamista, pitää samalla esittää vaihtoehtoiset hankinnat ja kertoa Suomen kansalle avoimesti, millaisia riskejä päätökseen sisältyisi. Koskela tuskin todellisuudessa peruisi asekauppoja Israelista, jos hän joutuisi itse kantamaan vastuun Suomen puolustuksesta, Bergbom tylyttää.
LEHTIKUVA
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi Facebookissa Minja Koskelan puheita velkajarrusta ja oppositiopuolueiden säästölistoista. Mäkelän mukaan Koskela sivuuttaa puheissaan sen, että myös vasemmistoliitto joutuu sitoutumaan EU:n vakaussääntöihin ja sitä kautta aivan samoihin säästöihin kuin muutkin puolueet. Siitä vasemmistoliittokaan ei ole esittänyt uskottavaa listaa, miten heidän puolueessaan säästöt tehtäisiin.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
