LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.
Vuonna 2024 oman äidinkielen opetusta järjestettiin Suomessa 66:ssa eri kielessä, ja siihen myönnettiin noin 3,16 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen, S2/R2-opetuksen sekä muun opetuksen tukemiseen on varattu yhteensä 22,475 miljoonaa euroa.
– Peruskoulun rajalliset resurssit on käytettävä ensisijaisesti siihen, että jokainen lapsi oppii Suomessa opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavan kielen. Ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää julkisesti rahoitettua opetusta kymmenissä eri äidinkielissä, Mira Nieminen sanoo.
Aloitteessa esitetään, että muiden kuin kansallisten ja lainsäädännössä erityisasemassa olevien kielten oman äidinkielen opetuksen julkista järjestämistä ja rahoittamista uudistetaan siinä laajuudessa kuin perustuslaki sen mahdollistaa.
Samalla Nieminen haluaa selvittää mallia, jossa suomea tai ruotsia puutteellisesti osaavalle oppilaalle annetaan tehostettua ja tarpeeseen perustuvaa kieliopetusta. Esimerkkiä voidaan ottaa Tanskasta, jossa kielitukea voidaan järjestää alkuvaiheessa vastaanottoluokassa tai pienemmässä ryhmässä tavoitteena osallistuminen tavalliseen opetukseen.
– Oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen on tärkeää, mutta sitä voidaan tehdä perheissä, yhteisöissä ja koulun ulkopuolella. Koulun tehtävänä on antaa lapselle mahdollisimman hyvät valmiudet pärjätä opinnoissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Riittävä suomen tai ruotsin taito on siinä avainasemassa, Nieminen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut tämänhetkisistä tiedoista suomalaisten nuorten aikuisten koulutustason laskusta. Asiantuntijoiden mukaan kehitys uhkaa myös Suomen talouskasvua.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Viikon suosituimmat
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
