Perussuomalaisten naisjärjestö Perussuomalaiset Naiset ry ottaa kantaa Suomessa tehtävän perheturvallisuuden kehittämiseen.

– Esiin tulleet perhetragediat ovat osoitus siitä, että perheille nykyisin tarjottavat tukitoimet eivät tavoita kaikkia apua tarvitsevia perheitä riittävän ajoissa, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen sanoo.

Imatran malli toimii

Perussuomalaisten Naisten mielestä tuki vaikeuksissa kamppaileville perheille tulee tarjota konkreettisena arjen apuna, jollaista Suomessa aikoinaan antoivat kodinhoitajat. Koko Suomen lastensuojelun hyvinvointimalliksi sopisi ns. Imatran hyvinvointineuvolan malli, joka palkittiin vuonna 2013 Kunnallinen lastensuojeluteko -palkinnolla.

– Imatran toimintamalli lähtee kiitettävästi liikkeelle perheiden varhaisesta tukemisesta jo äitiysneuvolasta lähtien ja periaatteessa kaikista äideistä, Leppänen kiittelee.

Varhainen apu tuo säästöjä

Hyvinvointineuvolan toiminta käynnistettiin Imatralla vuonna 2009, jolloin sinne perustettiin kuusi uutta virkaa sosiaalialan ja psykiatrisen hoitotyön ammattilaisille. Toiminnan lähtökohtana ovat varhainen apu ja ennaltaehkäisy sekä kodinhoidon ja perhetyön tuominen osaksi kaupungin yleispalveluja.

– Hyvinvointineuvolan palkka- ja muut kulut ovat noin 240 000 euroa vuodessa, mitkä kaupunki säästää vähentyneinä lasten laitoshoitokuluina. Malli tuottaa tulosta lastensuojelun tarpeen kevenemisenä ja lapsiperheiden hyvinvointina, Leppänen laskee.

– Imatran hyvinvointineuvolan konsepti on erittäin hyvin mallinnettavissa myös muihin isompiin kaupunkeihin, jolloin palvelua kannattaa miettiä asuinalueittain ja yhteisöllisesti. Myös perheet on otettava mukaan hyvinvointineuvolan palvelujen kehittäjiksi, sillä Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan yli sadassa kunnassa ei lapsiperheille järjestynyt kotipalvelua lainkaan tai sen saaminen oli hyvin hankalaa.

Kynnystä tuen saantiin alennettava

Lapsiperheiden kotipalvelua vähennettiin Suomen kunnissa rankasti vuosina 1990-1995. Tällä hetkellä tukea annetaan vain perheille, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita.

– Senkin jälkeen tukea annetaan vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, Leppänen ihmettelee.

Perussuomalaisten Naisten mielestä perheiden tuen saamisen tulisi olla ihmisläheisempää ja pitkäjänteisempää kuin nykyisin. Myös kynnystä tuen saamiseen pitäisi alentaa.

– Jos perheiden hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa haluttaisiin päästä 1990-luvun alun tasolle, pitäisi kotipalvelua tarjota nykyisten perheiden lisäksi 43 000 perheelle. Kuntaliiton selvityksen mukaan tämä edellyttäisi 1 265 uutta työntekijää ja sen kustannukset vuositasolla olisivat hieman alle 60 miljoonaa euroa, Leppänen huomauttaa.

– Toiminnan muutoksella on suora vaikutus niin lapsen kuin koko perheen hyvinvointiin, kun perhe saa arkeensa tarvitsemaansa tukea ja voi jatkaa yhdessä elämäänsä, sijaiskoti – ja lastensuojelusijoitusten sijaan. Kuten Imatran malli osoittaa, ennaltaehkäisevä kodinhoitoapu on sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyvä ratkaisu perheiden ongelmien kriisiytymisen ehkäisemisessä.

Perheiden hyvinvointi keskiöön

Perussuomalaisten Naisten mielestä valtion on tulevaisuudessa tuettava kuntia perheiden hyvinvointipalvelujen järjestämisessä.

– Lastensuojelun ja soten uudistuksessa tulee perheiden hyvinvointi nostaa vahvasti keskiöön. Esiin tulleet perhetragediat ovat osoitus siitä, että suomalaisten perheiden hyvinvointiin on nyt Suomessa panostettava enemmän ja ihmisläheisemmin kuin aikaisemmin.

SUOMEN UUTISET