PJ-KISA | Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat ottivat lauantaina toisistaan mittaa paneelikeskustelussa. Turussa järjestetyssä toisessa puheenjohtajapaneelissa olivat mukana kaikki ehdokkaat: Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola, Veera Ruoho ja Sampo Terho. Ehdokkaiden näkemyserot olivat maltillisia, joskin henkilökohtaiset painotukset vilahtivat välillä näkyviin.
Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan valtio joutuu joskus maksamaan yritystukia kompensoidakseen yrityksille byrokratian aiheuttamia kilpailukykyhaittoja. Tällöin tietysti viisain ratkaisu olisi karsia huonoa sääntelyä.
Vain yksi elinkeinoelämän sektori ansaitsee puheenjohtajaehdokkaiden mielestä nykyiset tukensa. “Maataloutta tulee tukea, koska se on huoltovarmuuskysymys”, kiteytti Terho paneelin yleisen mielipiteen.
Puheenjohtajakandidaatit pitivät varsinkin tuulivoiman tukia esimerkkinä haitallisista, kilpailua vääristävistä tuista, joista tulisi luopua. “Yritystuet eivät kuulu terveeseen markkinatalouteen”, Halla-aho sanoi.
Erityisen kriittisesti yritysten tukemiseen suhtautui Satakunnan perussuomalaisten hallituksen jäsen Riku Nevanpää, jonka mielestä tukia pitäisi jopa periä takaisin. ”Nokiaa on tuettu niin, ettei siinä ole mitään järkeä.”
Tilaisuuden jälkitallenne. Paneelin vetäjinä toimivat Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtanen, poliittinen suunnittelija Riikka Purra ja työmies Matti Putkonen. Pituus: 2 tuntia 13 minuuttia.
Pirstaleisen tukijärjestelmän korvaaminen jonkinlaisella kansalaispalkalla voisi olla yksi vaihtoehto nykyiselle tukijärjestelmälle, joka usein rankaisee pienipalkkaisen työn vastaanottamisesta, ehdotti perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivä Jussi Halla-aho.
Europarlamentaarikon mielestä nykyinen järjestelmämme tunnistaa ainoastaan kokopäivätyön ja täyden työttömyyden, vaikka yhteiskunnan pitäisi tarjota ihmisille edellytykset tehdä töitä miellummin jonkin verran kuin ei ollenkaan. Halla-aho suhtautuu kuitenkin myönteisesti siihen, että tukien saajat myös velvoitetaan johonkin.
Työllisyydestä
Työllisyyden parantamiskeinoista ehdokkaat eivät olleet täysin samaa mieltä. Suomessa erityisesti 55-64-vuotiaat miehet työllistyvät huonosti. Tämän ryhmän työllisyysaste on Ruotsissa 77 prosenttia, kun se Suomessa on parikymmentä prosenttiyksikköä huonompi.
Oulun perussuomalaisten hallituksen jäsen Raimo Rautiola kritisoi ahneita yritysjohtajia, jotka nappaavat optioita ja osinkoja.
“Kohtuullisuutta ei enää ole mitä menneinä vuosikymmeninä”, Rautiola sanoi. Hänen mukaansa aiemmin 55-vuotiaille, koko elämänsä firmalle antaneelle työntekijälle annettiin vähän löysempi tehtävä, jonka ansiosta monet pystyivät jatkamaan 65-vuotiaaksi työelämässä.
Kansanedustaja Veera Ruohon mukaan varsinkin naiset kokevat työelämässä ikärasismia: usein palkataan nuori kokematon nainen ja sivuutetaan vuosikymmenien saatossa hankittu valtava kokemus ja työmoraali.
Sampo Terholle jäi hallituksen puolustajan rooli. Terhon mukaan työllisyysaste on saatu nousemaan, pitkäaikaistyöttömyys laskuun ja talouskasvu käyntiin, ja jatkossakin kannusteita työllistää ja purkaa yrittäjyyden esteitä tulee jatkaa ja paikallista sopimista lisätä.
Itsekin aikanaan työttömäksi joutunut Terho kertoi tietävänsä, miltä työttömyys tuntuu, kun yhteiskunnan palvelut ovat heikot. “Tiedän miltä tuntuu kun sata kertaa lähettää työhakemuksen.”
Korruptiosta
Suomalaisen yhteiskunnan korruptiosta ehdokkaat olivat yhtä mieltä: sitä on, vaikka se ei näy. Kansanedustaja Leena Meren mukaan ihminen ei aina huomaa itsekään, onko hän esteellinen. Suoranaista lahjontaa on helppo valvoa, mutta varsinkin kuntapolitiikassa kaikki tuntevat toisensa, ja myös tuttavan tuttavia saattaa suosia.
Halla-ahon mukaan “suomalainen korruptio ei tartu Transparency Internationalin mittareihin”. Halla-ahon mukaan kunnallismafian ongelmana on, että samat ihmiset hankinnoista ja palveluiden tuottamisesta. Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja voi päättää pakolaisten sijoittamisesta kuntaan samalla kun hänen yrityksensä myy palveluita turvapaikkabyrokratialle.
Hallitusyhteistyöstä
Arvioissa Sipilän hallituksen onnistumisesta ehdokkaiden välille löytyi hieman eroja. Veera Ruoho puolusti hallitusta, joka on saanut hillittyä velkaantumista ja kohennettua työllisyyttä. Myös Leena Meri katsoi, että saavutuksia ei ole osattu viestiä oikein, eivätkä kannattajat välttämättä tiedä, mitä perussuomalaiset edes tavoittelivat.
“Moottoripyörävero ei ollut alunperin meidän mutta sitä on kaadettu meidän niskaan.”
Riku Nevanpää suhtautui erittäin kriittisesti turvapaikanhakijakriisin hoitoon syksyllä 2015. Nevanpää olisi käännyttänyt Torniosta tulijat Dublin-asetuksen nojalla takaisin Ruotsiin.
Halla-ahon mukaan lähtökohtainen ongelma oli, että ministerisalkut eivät ole olleet järkeviä, kun ajatellaan, miksi perussuomalaisia äänestetään. Sisäministerin salkku olisi Halla-ahon mukaan ollut paljon arvokkaampi kuin ulko- tai puolustusministeriö, kun ulko- ja puolustuspolitiikasta vallitsee suomalaisten kesken konsensus.
Myönteisimmin hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta näki Sampo Terho. “Paras hallitus miesmuistiin. Perussuomalaisin hallitus mitä on ikinä ollut.”
Vienti vetää, luottamus talouteen on palannut, talouskasvu on tullut takaisin, sote etenee, pienituloisten verotus kevenee, Terho suitsutti Sipilän hallituksen saavutuksia. Maahanmuuttopolitiikassa on tehty enemmän kuin koskaan, ja yhtä käänteentekevä muutos on Terhon mukaan tapahtunut EU-politiikassa, jossa on tehty selvä irtiotto liittovaltiokehityksessä.
Ikääntyvä Suomi
Suomen pitkän aikavälin ongelma on väestökehitys. Kantasuomalaiset eivät lisäänny tarpeeksi, samalla kun maahanmuuttajilla suurperheet ovat tavallisia.
Terhon mukaan aihe on vakava, koska ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. “Mitä valtiovalta voi tehdä, on pulmallisempaa. Asia on yksityinen.”
Terhon mukaan yhteiskunta voi lähinnä luoda olosuhteet missä on toivoa, turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa.
Halla-ahon mukaan asiaa lähestytään liikaa tukien ja julkisen vallan toimenpiteiden näkökulmasta, kun ongelma on kulttuurissa. Hedonismi ja teini-ikä jatkuu monilla 30-vuotiaaksi asti. “Siihen on vaikea puuttua tukitoimenpitein.”
Tuet kuitenkin vaikuttavat maahanmuuttajien mahdollisuuksiin. Halla-ahon mukaan maahanmuttajaäidit voivat tehdä lasten tekemisestä elinkeinon itselleen.
“Se ehkäisee sekä heidän että heidän lastensa integroitumista.”
Tviitit tagilla #pspj
MARKO HAMILO