Kansanedustaja Mari Rantanen näkee, että perussuomalaiset voi vaikuttaa hyvin myös oppositiosta Suomen ja suomalaisten parhaaksi. – Opposition tehtävä on tuoda esiin, jos hallitukselta tulee kansalaisille epäedullista lainsäädäntöä. Pyrimme vaikuttamaan paineella, ettei huonoja lakiesityksiä edes tulisi eduskunnan käsiteltäväksi.

Helsinkiläinen Mari Rantanen on yksi perussuomalaisten uusista 24:stä kansanedustajasta. Helsingin kaupunginvaltuustossakin vaikuttava Rantanen nousi eduskuntaan kolmannella yrittämällä.

– Vaalikevään aikana teltoilla selkeä ykkösasia oli vanhustenhoidon huono tilanne. Äänestäjät halusivat keskustella myös pieneläkeläisten taloudellisesta tilanteesta sekä holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Nämä kolme aihetta nousivat selkeästi eniten esille. Ihmiset kaipaavat muutosta avoimien rajojen ja korkean sosiaaliturvan politiikkaan, sillä ne eivät sovi yhteen.

– Myös muiden puolueiden ilmastonmuutoshysteria ja hössötys ärsytti, selkeästi äänestäjät pitivät esitettyjä toimia ylimitoitettuna, Rantanen sanoo.

Epädemokraattista toimintaa

Perussuomalaiset saivat selkeän vaalivoiton ja nousi toiseksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi.

– Heti vaalien jälkeen ihmiset olivat kuitenkin pettyneitä, kun perussuomalaisia ei huolittu hallitukseen. Monet ovat hämmästelleet sekä Antti Rinteen toimintaa, että keskustaa, joka historiallisen suuren vaalitappion jälkeen päätti lähteä vihervasemmistopuolueiden takuumieheksi. Sitä ovat monet sanoneet äärimmäisen epädemokraattiseksi toiminnaksi.

Eduskuntatyö lähti kiireellä käyntiin

Rantasen kevät oli kiireinen.

– Eduskuntatyön alku oli hieman hankala lapseni sairastamisen vuoksi. Jouduin liikkumaan paljon sairaalan ja eduskunnan välillä. Onneksi kollegat ovat auttaneet ja minulla on myös erinomainen avustaja, joten olen kyllä kartalla siinä missä mennään. Onneksi pystyin hoitamaan eduskuntatyön alun melko vähillä poissaloloilla.

Kansanedustajan tärkein vaikutusmahdollisuus tapahtuu eduskunnan valiokunnissa. Rantanen on lakivaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen sekä hallintovaliokunnan varajäsen.

– Syksyllä sitten valiokunnissa työt pyörähtävät toden teolla käyntiin, kun hallitukselta alkaa tulla lakipaketteja. Tässä työssä verkostoituminen muiden puolueiden kansanedustajien kanssa on tärkeää, jotta asioita saisi vietyä läpi. On tärkeää käydä dialogia, pyrkiä tutustumaan ja säilyttää asialliset välit muihin kansanedustajiin.

Vammaiset jäävät jalkoihin

Myös ministereille osoitettavat kirjalliset kysymykset ovat kansanedustajalle tärkeä mahdollisuus vaikuttaa. Kysymyksiä Rantanen on jo tehnyt muutaman. Hän harmittelee vain sitä, että usein ministerit vastaavat asian vierestä.

– Sain juuri vastauksen ensimmäiseen kysymykseeni, jossa kysyin vammaisen potilaan hoidon rajaamisesta terveydenhuollossa, eli mitä hallitus aikoo tehdä, että vammaisilla olisi oikeus terveydenhuoltoon perustuslain ja YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla.

– Peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi tarjoamalla ympäripyöreän luetteloinnin erilaisista lakipykälistä, joiden pitäisi turvata oikeus, mutta käytännössä se ei vain mene näin. Olisin toivonut, että ihmisoikeuksista saarnaava hallitus saisi korjattua tämän ihmisoikeusloukkauksen, mutta ei siihen näytä olevan kiinnostusta, Rantanen hymähtää.

Perusduunarin tausta auttaa päätöksenteossa

Eduskuntaa ennen Rantanen on työskennellyt pelastuslaitoksen ensihoitajana 16 vuotta

– Olen tehnyt enimmäkseen ensihoitajan kenttäduunia, mutta olen toiminut myös keskiportaan hallinnossa ensihoitomestarin toimessa sekä sijaistanut sairaankuljetuspäällikköä.

Vuonna 2008 Rantanen pyrki ja pääsi opiskelemaan poliisikouluun, josta valmistui vuonna 2011. Kokemusta kansanedustajalta löytyy myös poliisin työstä, vaikka niitä tehtäviä Rantanen on tehnyt vähemmän.

– Sanoisin, että ammatit tukevat toisiaan, vaikka tehtävät ovat erilaisia. Molemmat työt tarjoavat hyvää perspektiiviä kokonaisturvallisuuteen. Kansanedustajana minulla onkin perusduunarin näkemys ja pystyn hyvin arvioimaan, miten päätökset eduskunnassa vaikuttaisivat konkreettisesti tavallisen työntekijän arkeen.

Suomessa Euroopan alhaisin poliisimäärä

Suomen poliisi on viime vuosina kärsinyt resurssivajeesta, mikä on osin johtanut siihen, ettei kaikkia tehtäviä välttämättä ehditä hoitaa asianmukaisesti. Rantanen toivoo hallitukselta korjausta tilanteeseen.

– Tällä hetkellä meillä on Euroopan alhaisin poliisimäärä asukasta kohti. Rikoksia ei kuitenkaan voi ennaltaehkäistä tai tutkia ilman että meillä on riittävästi poliisin virkatehtävissä toimivia ihmisiä. Jos poliiseja ei jatkossa saada lisää, tehtäviä jää varmasti hoitamatta entistä enemmän, mikä on huolestuttavaa, Rantanen sanoo.

Hän painottaa, että kriminaalipolitiikassa on muistettava yleisen edun suojeleminen.

– Nykyään usein ajatellaan, että vangit tulee saada nopeasti takaisin yhteiskuntaan sekä annettava hänelle mahdollisuus uuteen elämään ja esimerkiksi kouluttautua. Joidenkin ihmisten kohdalla tulee kuitenkin miettiä, että he ovat saaneet jo mahdollisuutensa, ja silloin pitää keskittyä ensisijaisesti muiden henkilöiden turvallisuuden suojaamiseen.

Kansanedustajan on palveltava kansaa

Rantanen muistuttaa, että kansanedustajan tulee aina pitää mielessä, että hänen tehtävänään on palvella kansaa.

– Kansanedustaja toimii luottamustehtävässä. On siksi tärkeää kuunnella tavallisten ihmisten ajatuksia. Tällä hetkellä monet ovat huolissaan erityisesti vanhustenhuollon tasosta ja terveydenhuollon saatavuudesta. Myös pieneläkeläisten asiat ja vammaisten oikeuksien toteutuminen ovat kansalaisille olennaisia asioita.

– Pyrin siis parhaani mukaan toimimaan niiden asioiden puolesta, jotka ovat kansalaisille tärkeitä. Näihin teemoihin kuuluvat myös omaishoitajien aseman parantaminen, tiukempi maahanmuuttopolitiikka ja sisäinen turvallisuus.

Oppositio kasaa painetta hallitukselle

Perussuomalaiset on jatkossa eduskunnan pääoppositiopuolue. Rantanen näkee, että perussuomalaiset voi vaikuttaa myös oppositioasemasta suomalaisten parhaaksi.

– Opposition tehtävä on tuoda esiin, jos hallitukselta tulee Suomelle ja suomalaisille epäedullista lainsäädäntöä. Perussuomalaiset pyrkivät vaikuttamaan sekä valiokunnissa että keskusteluissa suuressa salissa, jotta huono lainsäädäntö ei menisi läpi. Jos näin kuitenkin kävisi, me ainakin esitämme vaihtoehdon, miten asiat olisi voitu tehdä paremmin.

– Jos hallitus haluaa muutoksia, joista jo lähtökohtaisesti tiedetään etteivät ne ole kenenkään suosiossa, niin luonnollisesti me pyrimme oppositiossa vaikuttamaan paineella, ettei huonoja lakiesityksiä edes tulisi eduskunnan käsiteltäväksi, Rantanen painottaa.

Asuminen, ruoka ja polttoaine kallistumassa

Rantanen arvioi, että oppositiolla tuskin tulee olemaan pulaa käsiteltävästä materiaalista.

– Hallitus on nostamassa asumisen, ruuan ja polttoaineen hintoja. Tiedossa on varmasti useita veronkorotuksia, säästöleikkureita ja vihreää ilmastohuuruilua, joka nostaa monien tuotteiden kuluttajahintoja.

Hallitus aikoo nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin ja lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Rantanen ei kuitenkaan usko, että hallitus pystyy toimillaan luomaan työpaikkoja.

– Hallituksen koko talouspolitiikka perustuu vain sille, että työllisyys nousee 75 prosenttiin. Samalla tarkoituksena on kuitenkin kiristää verotusta ja heikentää kansalaisten ostovoimaa, joten näillä linjauksilla työllisyyden lisääminen on mahdotonta. Hallituksen toimilla ei saada uusia työpaikkoja vaan niitä tuhotaan.

– Hallitusohjelmassa on yksi voittaja ja se on Afrikka. Toki mukana on joitakin hyviä asioita kuten taksiuudistuksen uudelleenarviointi, siihen on varmaan tehtävissä järkeviä muutoksia. Valitettavasti mukana on myös aivan hulluja uudistuksia, kuten toisen asteen oppivelvollisuuden pidentäminen ja samalla oppimateriaalien maksuttomuus. Rahaa siis tuhlataan toisarvoisiin asioihin. Rahat olisi kannattanut kohdistaa esimerkiksi oppilaisiin, jotka tarvitsevat lisätukea. Myös opettajia olisi voinut palkata lisää.

Afrikkaan syydetään rahaa, joka on pois muualta

Rantanen moittii hallitusohjelmaa epätasapainoiseksi.

– Ohjelmasta puuttuu esimerkiksi vammaisten oikeuksien parantaminen, vaikka sitä olisi voinut odottaa, koska vihreät ja vasemmistoliitto ovat profiloituneet vammaisasioissa. Mihin on jäänyt tahto tehdä asioille jotain, kun siihen olisi tilaisuus? Rantanen kysyy, ja muistuttaa, että perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka sosiaalipoliittiseen ohjelmaan on kirjattu linjaus siitä, että vammaispalvelut eivät saa olla myytävänä halvimmalla hinnalla tarjoajalle.

Pääministeri Rinteen johdolla Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Hallituksen tavoitteena on syytää kehitysapuun 700 miljoonaa euroa.

– Hallitusohjelman mukaan Afrikka on Euroopan naapurimaa. Niin kauan kuin sinne kaadetaan rahaa, se raha on sitten pois muista tärkeistä kohteista. Minusta on umpihullua lisätä 700 miljoonaa kehitysapuun, sehän on aivan pimeä ajatus. Hallitus on laittanut asioita tärkeysjärjestykseen, joka ei suosi suomalaista.

– Toisarvoisiin asioihin näköjään riittää valtavia summia rahaa, mutta jos pitäisi parantaa omaishoitajien, vanhusten tai vammaisten asemaa, niin siihen rahaa ei enää olekaan. Se ei ole Suomen ja suomalaisten edun mukaista toimintaa. Rantanen ihmettelee.

SUOMEN UUTISET