Saksan tunnetuin talousalan tutkimuslaitos IFO-instituutti on laatinut strategian koronaviruksen vaikutusten hallintaan ja rajoitusten purkamiseen. Perusoletuksena on, että yhteiskunnan toiminnoille asetettuja rajoituksia ei voida poistaa nopeasti ja yhdellä kertaa. Rajoituksia tulisi poistaa asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne, testit ja tehohoidon kapasiteetti ovat hallinnassa koronaepidemian huipun jälkeen.

Ifon raportin nimi on ”Making the fight against coronavirus pandemic sustainable”. Se julkistettiin 2.4.2020.

IFO-instituutin johtaja on professori Clemens Fuest. Hänen edeltäjä oli hyvin tunnettu Hans-Werner Sinn, joka on vieraillut Suomessa monta kertaa. Strategian laadintaan on osallistunut 14 tutkijaa eri aloilta, kuten lääketiede, psykologia, lakitiede, teknologia ja taloustiede. Kaikki ovat professoreja ja tohtoreita.

Strategia on monivaiheinen ja riskiperusteinen. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä liittovaltion että osavaltioiden tasolla. Perusoletuksena on, että yhteiskunnan toiminnoille asetettuja rajoituksia ei voida poistaa nopeasti ja yhdellä kertaa. Rajoituksia tulisi poistaa asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne, testit ja tehohoidon kapasiteetti ovat hallinnassa koronaepidemian huipun jälkeen.

Kriisin hoidossa voi Saksan osavaltioiden ja eri alueiden välillä voi olla merkittäviä eroja. Lisäksi oletetaan, että rokote olisi käytössä aikaisintaan vuonna 2021 ja ehkä vasta sen jälkeen.

Saksan katsotaan hoitaneen koronan vaikutusten lieventämisen ja hallinnan varsin hyvin verrattuna Italiaan, Espanjaan ja Yhdysvaltoihin. Siellä on ollut noin 97 000 tartuntaa, kuolemantapauksia noin 1350. Tartuntojen testaaminen on ollut laajaa. Myös Saksassa oletetaan, että tartuntoja on huomattavasti enemmän kuin testeissä on paljastunut.

Strategiassa on kaksi pääosaa, terveydelliset toimenpiteet ja talouden sekä yhteiskunnan elvyttämisen keinot. Virusten testaamista lisätään huomattavasti ja vasta-ainetestaamiset aloitetaan ja laajennetaan. Jälkimmäisellä selvitetään immuniteetin saaneet. Suojavälineiden, lääkkeiden ja hengityskoneiden tuotantoa ja tarvittaessa ostoja ulkomailta kasvatetaan. Sairaalapaikkoja lisätään. Rakennetaan IT-teknologiaan perustuva koordinaatio- ja suunnittelujärjestelmä koronaviruksen vaikutusten seurantaan.

Talouden ja yhteiskunnan osalta tavoitteena on käynnistää vähitellen tuotannolliset ja palvelujen toiminnot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä riskiryhmiin. Toimenpiteet tulee suunnitella ottaen huomioon eri alueet, eri ihmisryhmät, sosiaalisen elämän eri dimensiot ja talouden eri sektorit. Nämä vaativat laajan tilastollisen aineiston keräämistä ja sen analysointia.

Rajoitusten poisto on suunniteltava tarkkaan. Ensin avataan toiminnot vähäriskisillä sektoreilla kuten koulut, päivähoitokodit ja automatisoidut tehtaat. Rajoitusten poistamisessa kärkipäähän tulevat alueet, joissa virus on levinnyt laajalle, koska immuniteetti on niissä kattavampi kuin muualla. Lisäksi avaamisen kärjessä tulisi olla rajoitukset, jotka aiheuttavat suurta psykologista stressiä.

Toiminnot ja yritykset, joissa etätyötä voidaan käyttää paljon, jäävät rajoitusten poistamisen jälkipäähän.

Neljää kriteeriä tulee soveltaa päätettäessä avata toiminnot vähitellen ja riskit huomioon ottaen. Ne ovat:

– infektioriski SARS-CoV-2 tartuttamiseen
– riskit vakavaan Covid-19 tautiin
– talouden ja sosiaalisen elämän merkitys eri alueilla
– mahdollisuus ylläpitää turvatoimenpiteitä.

Tämän strategian toteuttaminen on hyvin vaativaa. Se edellyttää tilanteen ja vaikutusten jatkuvaa seurantaa ja analysointia. On kehitettävä malleja ja ohjelmia vaikutusten ja riskien analysointiin. Talouden aktiviteettia on elvytettävä siten, että ei oteta tarpeettomia terveysriskejä. Kansalaisten perusoikeuksien rajoituksia tulee minimoida.

IFO-instituution strategisessa suunnitelmassa ehdotetaan uuden organisaation Corona Task Force perustamista. Sen jäsenet olisivat eri alojen korkean tason asiantuntijoita. Task Force antaisi suosituksia poliittisille päättäjille eri keinojen käytöstä koronan vaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden järjestyksestä ja ajoituksesta. Liittovaltion tasolla olisi National Task Force ja alueellisella tasolla Regional Task Force-yksiköt. Eri tasojen tulisi toimia läheisessä yhteistyössä. Liittovaltion tasolla on yleinen koordinaatiovastuu.

IFO-instituutin työryhmän ehdottamaa strategiaa ja toimenpiteiden listaa sekä niiden järjestystä kannattaa tutkia huolella Suomessa. Suomessa ei toistaiseksi ole keskusteltu vastaavanlaisen organisaation perustamisesta. Meillä on nyt päätetty perustaa valtioneuvoston kansliaan erityinen seurantaryhmä ja VM:n sekä TEM:n toimesta talouspolitiikan työryhmä, jonka puheenjohtaja on tri Vesa Vihriälä. IFO-instituutin ehdotus menee kuitenkin selvästi pitemmälle ja on kattavampi kuin edellä mainittu Suomen kahden erillisen työryhmän malli.

SUOMEN UUTISET