Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio aloitti eduskunnan hallitusohjelmakeskustelussa keskiviikkona pitämänsä puheenvuoron toteamalla, että hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö.

– Ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin, muistutti Sami Savio eduskuntapuheessaan.

Talouskasvulta putoaa pohja

Hallituspuolueiden vaalilupausten toteuttaminen ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee Savion mukaan olemaan Rinteen hallitukselle hyvin vaikeaa.

Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä.

– Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan, Savio huomautti.

Velkaantuminen pysähtyy vain työllä

Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on Savion mielestä sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa.

– Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista.

Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Savion mukaan tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, ei varsinkaan hinnalla millä hyvänsä.

– Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa.

Asuminen ja liikkuminen kallistuvat

Savio mainitsi eduskuntapuheessaan aktiivimallin leikkurin poistamisen ja tuloverotuksen pienimuotoisen keventämisen lukeutuvan hallitusohjelman myönteisiin tavoitteisiin.

– Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni- ja keskituloisen asumis- ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat, Savio totesi.

Hallitus lisää haittamaahanmuuttoa ja kehitysapua

Savio kritisoi puheessaan myös jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuvaa korotusta ja maahanmuuttopolitiikan höllennyksiä.

– Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski.

Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät eduskunnan käsittelyyn vasta kesän jälkeen. Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa.

– Syksyllä nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle, totesi Savio puheensa lopuksi.

SUOMEN UUTISET