LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen, kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen merkittävästä panostuksesta nuorten koulutukseen ja tulevaisuuteen: hallitus ohjaa opintosetelikokeiluun seuraavien kolmen vuoden aikana 56 miljoonaa euroa. Satsaus on osa hallituksen kasvutoimia, jotta nuoret löytävät koulutus- ja työelämäsuunnan.
Katson tämän panostuksen olevan merkittävä, ja nuorten on tärkeää nyt tarttua tähän. Luomme edellytyksiä vähenevän väestön koulutukseen ja siihen, että koulu- ja yhteiskuntapudokkuutta ei tapahdu. Tätä kokeilua on seurattava tiiviisti, jotta vaikutukset ja tehokkuus voidaan arvioida ja muuttaa suuntaa tarvittaessa, Jaana Strandman toteaa.
Nuorille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa, ollaan avaamassa uusi mahdollisuus edetä opinnoissaan. Opintosetelikokeilussa tarjotaan maksuttomia avoimen korkeakoulun opintoja nuorille, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta. Kokeilun tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua eri koulutusaloihin sekä nopeuttaa siirtymistä tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausunnoille esityksen, jossa yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia kokeilun toteuttamiseksi. Lausuntokierroksen jälkeen asia tulee eduskuntaan ja vaatii pikaisia valiokunta- ja istuntokäsittelyjä, jotta kokeilu voi käynnistyä jo syksyllä 2026.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan 30 opintopisteen opintoseteliin olisivat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaina aikavälillä 1.12.2025–30.6.2028, mutta eivät ole saaneet tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Ensimmäiset opintosetelit myönnettäisiin nuorille, jotka osallistuvat kevään 2026 toiseen yhteishakuun, mutta jäävät ilman opiskelupaikkaa. Opintosetelin käyttöaika olisi kaksi vuotta. Kevään yhteishaussa korkeakouluihin on tarjolla yli 1 000 uutta aloituspaikkaa. Jos opiskelupaikkaa ei tällä kertaa tule, opintoseteli tarjoaa syksyllä uuden mahdollisuuden jatkaa opintoja.
Opintoseteli oikeuttaisi myös ohjaukseen, joka tukee opintoihin hakeutumista, opintojen suorittamista sekä siirtymistä tutkintoon johtavaan koulutukseen.
– Opintosetelikokeilu on osa hallitusohjelmaan kuuluvaa koulutus- ja osaamistason noston toimia, joiden tavoitteena on vahvistaa osaamista ja lisätä korkeakoulutettujen määrää Suomessa. Tällä kokeilulla avataan ovia korkeakouluun mahdollisimman monelle nuorelle. Opiskelu, osallisuus ja kuuluminen itselle tärkeään yhteisöön tuovat nuorille uskoa tulevaisuuteen. Suomi tarvitsee suomalaista osaamista monille kasvualoille nyt ja tulevaisuudessa, ja niihin tässäkin kokeilussa tulee erityisesti keskittyä, korostaa Strandman.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela esittää joidenkin alojen alueelliseen työvoimapulaan ensisijaisiksi ratkaisuiksi kotimaista koulutusta, täydennyskoulutusta ja kannustavaa työn linjaa.
Sivistysala ry kiittää hallitusta siitä, ettei vuoden 2026 budjettiesitykseen sisälly uusia säästöjä koulutukseen. Politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo pitää ratkaisua tärkeänä, vaikka tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvutahti loivenee bruttokansantuotteen kehityksen vuoksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
