Suomen hallituksen keskustalainen valtiovarainministeri ohjaa kansalaisia toimeentuloluukulle. Samaan aikaan ylivelkaantuneet EU-maat kuten Kreikka, Italia ja Espanja, jotka myös olivat EU-elvytyspaketin suurimpia edunsaajia, käyttävät miljardeja euroja omien kansalaistensa sähkö- ja lämmityslaskujen huojennuksiin.  Lue lisää >

Velkaisimmat EU-maat kuten Kreikka, Italia ja Espanja vastaanottivat EU:n tukipaketin nettosaajina eniten koronaelvytystä. Nyt nämä Etelä-Euroopan velkavaltiot ohjaavat miljardeja sähkö- ja lämmityslaskujen huojennuksiin, vaikka elvytyspaketin varoja ei kansanedustaja Ari Koposen mukaan saanut kohdentaa akuutteihin toimiin energian hintakriisiin vastaamiseksi.  Lue lisää >

Espanjalla on 70 miljardin euron ongelma, Financial Times kirjoittaa. Ongelmana on saada EU:n elvytysrahat käytetyksi, sillä vastaavaa rahatulvaa ei ole maassa ennen koettu näin lyhyessä ajassa. Maan vasemmistohallitus haluaisi käyttää suurimman osan rahoista kuluvalla vaalikaudella.  Lue lisää >

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki tavoittelee yhteistyötä EU-jäsenmaiden isänmaallisten oikeistokonservatiivipuolueiden kanssa. Tavoitteena on vastustaa Euroopan liittovaltioistamista ja vallan keskittämistä Brysseliin. Aiheesta uutisoi uutistoimisto PAP.  Lue lisää >

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi vastustaa jyrkästi EU:n kaavailemaa uutta sosiaalista ilmastorahastoa, jossa suomalaiset joutuisivat jälleen kerran maksamaan muiden EU-maiden laskuja omiensa lisäksi.  Lue lisää >

Kansanedustaja Jani Mäkelä totesi eduskunnassa pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa EU-politiikan selonteosta, ettei EU:n sääntöperäinen kansainvälinen yhteistyö perustu sääntöjen noudattamiseen vaan niiden pettämiseen ja vääristelyyn jokaisen kriisin yhteydessä. Perussuomalaisten mielestä EU:n suunnan on muututtava liittovaltiokehityksestä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.  Lue lisää >

Perussuomalaiset kysyi suullisella kyselytunnilla EU:n elpymispaketista. Suomi ja suomalaiset maksavat pakettiin 6,6 miljardia euroa ja saavat takaisin vain 2,1 miljardia. Pääministeri Sanna Marin (sd) väitti kysyttäessä, että hallituksen ansiosta elpymispaketin velka ei ole yhteisvastuullista vaan Suomi vastaa vain omasta osuudestaan.  Lue lisää >

Afganistanin tapahtumien jälkeen monet suuret EU-jäsenmaat ovat nopeasti siirtyneet perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiselle linjalle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että laaja turvapaikanhakijakriisi olisi myös integraatiomyönteisten voimien kannalta huono asia, koska se lisäisi jäsenmaissa sellaisten puolueiden kannatusta, jotka eivät suhtaudu EU:hun positiivisesti.  Lue lisää >

Suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Petteri Orpo, kohtasivat politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa varhain tiistaiaamuna. Purra huomautti Orpolle, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue. – Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pohtii, millainen Euroopan ja EU:n pitäisi olla. Mäkelälle itselleen asia on selvä. EU:n tulisi olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto – maiden, jotka vaalivat omaa kieltään ja kulttuuriaan.  Lue lisää >

EU:n jo toiminnassa oleva elvytyspaketti on saanut komissiolta ja monelta politiikolta kiitosta paketin elvyttävästä vaikutuksesta. Taloustieteen professorit ovat kauhuissaan pitkän aikavälin seurauksista. Elvytyspaketin rahat on lähivuosina maksettava takaisin korkojen kera, eivätkä panostetut eurot tule edes yhtä suurina takaisin.  Lue lisää >

Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia. Tänä vuonna budjettivajetta on saatu aikaiseksi 14,4 miljardin euron edestä, vaikka vuosi on vasta puolivälissä. Näihin lukuihin ei sisälly EU:n vedätysrahaston kautta muille maille lahjoitettavat ja itse käyttämämme varat, jotka kaikki lopulta rahoitetaan valtion velanotolla. Muutkin takaukset ovat kasvaneet huimasti, perussuomalaiset muistuttivat tänään eduskunnassa.  Lue lisää >

Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.  Lue lisää >