Uusien kansanedustajien viikko alkoi maanantaina leppoisasti oppitunnin merkeissä. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen kertoili oppitunnin aluksi eduskunnan historiasta, tavoista ja merkityksestä leppoisaan tapaansa.

Tiitinen onnitteli kansanedustajia heidän saamastaan valtakirjasta, joka on maailmanlaajuisesti vahva saavutus.

– Olette nyt jäseniä yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista parlamenteista, Tiitinen korosti.

Suomen eduskunnalla
on suuri merkitys

Usein kuulee väitettävän, ettei kansanedustajilla ole oikeasti merkittävää valtaa. Eikä varsinkaan nykyisenä EU-aikana. Tiitinen teki parhaansa kumotakseen molemmat näkemykset.

Ensimmäinen urakka olikin yllättävän helppo: asioista todella päättäviä eduskuntia on aika vähän: Euroopassa lähinnä Hollanti ja Pohjoismaiden parlamentit ja muualta maailmasta lähinnä Australia ja Uusi-Seelanti.

– Englannin parlamentti on merkittävä – mutta se ei ole päättävä, vaan keskusteleva. Suomessa sen sijaan parlamentti on varsinkin vuoden 2000 perustuslain jälkeen ylin päätöksentekoelin, Tiitinen painotti.

Eduskunta on avoimempi

Tiedotusjohtaja Marjo Timonen kertoi, että eduskunnan merkitys korostuu myös laitoksen julkisuudessa: eduskunnan toiminnasta kerrotaan paljon ja laitos on poliittisen päätöksenteon ja julkisuuden keskus.

– Monissa maissa poliittinen päätöksenteko ja myös julkisuus ovat hallituskeskeisempiä. Näin on myös muissa Pohjoismaissa. Me olemme maailman avoimin parlamentti.

Perustuslaki turvaa

Perustuslaki turvaa eduskunnan vaikutusvallan. Hallitusvaltaa käyttää valtioneuvosto, joka nauttii eduskunnan luottamusta. Eduskunta lausuu hallitukselle käsityksensä valtion talousarvion linjauksista niin vaalikauden aluksi, joka vuosi kehysbudjetin jälkeen ja joka syksy valiokuntakäsittelyssä, minkä päätteeksi eduskunta päättää valtion talousarvion lukkoon lyömisestä. Näin suurta valtaa ei joka parlamentilla ole.

Entä EU? Unioniin liityttäessä Suomi antoi joidenkin elämänalueiden lainsäädännön EU:n päätettäväksi, Tiitinen aloitti.

– Mutta eduskunta varasi vaikutusvallan EU:n lainsäädännön valmisteluun. Suomen järjestelmä on EU-asioiden käsittelyssä EU:n vaikutusvaltaisin ja tehokkain, Tiitinen kehui.

Valta Suomessa, ei EU:ssa

Eri lähteiden mukaan jopa 50-90 prosenttia lainsäädännöstä tapahtuisi EU:ssa. Tiitinen väitti, ettei tämä pidä paikkaansa, vaan eri aloilla luku pyörii 20 prosentin molemmin puolin.

– Ylikansallisesti päätetään maatalous- ja kilpailupolitiikasta, joissa prosenttiosuus on suurempi, Tiitinen myönsi.

Eduskunta halusi kuitenkin taata itselleen oikeuden valvoa asioita koko leveydeltä. Kansanedustajat perehtyvät asioihin valiokunnissa asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta. Suuri valiokunta koordinoi asioita yhteen, myös ulkoasiainvaliokunta on tärkeä.

Eduskuntaan
täytyy pukeutua

Opetuksessa käytiin läpi myös puku- ja puhekoodia. Eduskuntaan täytyy pukeutua – miehillä pikkutakki ja mielellään solmio.

– Jotkut ovat halunneet briljeerata ilman solmiota, mutta se on ollut rajamailla, Tiitinen myhäili ja sanoi naisten kohdalla koodin tulkinnan olevan vaikeampaa.

Kansanedustajan täytyy käyttäytyä arvokkaasti, se kirjattiin jo ensimmäiseen säädöstöön vuodelta 1869. Toisen edustajan syyttämistä valehtelusta täytyy välttää viimeiseen asti, jokin kiertoilmaus täytyy koettaa keksiä.

Kansanedustajan valtakirja on niin vahva, ettei sitä niin vain pureta edes rikkeiden perusteella, vaikka usein sitä kysytään.

– Usein täytyy sanoa, että kansanedustajan valtakirjan purkaminen ei ole ensimmäinen asia, jota tarkastellaan tällaisen asian pohjalta, Tiitinen sanoi.

Parhaillaan 400 000 katsojaa

Valtakirjaa ei voi purkaa myöskään itse vaikka kuinka mieli tekisi: poliittinen syy ei riitä.

– Ennakkotapaus saatiin vuonna 1991, kun Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) halusi erota huonoina aikoina sillä perusteella, ettei häntä ole valittu leikkaamaan kansalaisten etuuksia. Peruste ei riittänyt, Tiitinen muisteli.

Poliittinen keskustelu on kiihtynyt 20 vuoden aikana varsinkin televisioitujen istuntojen, kuten eduskunnan kyselytunnin aikana, joka on opposition temmellyskenttä.

– Katsojia voi olla parhaimmillaan jopa 400 000, Timonen mainitsi.

Veli-Pekka Leskelä