Sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Pirkko Mattila tunnetaan naisena, joka puhuu, tekee ja saa asioita aikaiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattilasta tuli uusi sosiaali- ja terveysministeri, kun Hanna Mäntylä luopui ministerin tehtävästään.

– Kiitän Hannaa tehdystä työstä. Ymmärrän päätöksen. Hanna on politiikassa tekijä, Mattila sanoo.

Mattila, 52, on toisen kauden kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu Muhokselta.

– Olen helposti lähestyttävä ja mutkaton ihminen, jolta löytyy poliittista kokemusta, Mattila luonnehtii itseään.

EU-kriittisyys veti mukaan politiikkaan

Kuntapolitiikkaan Mattila lähti mukaan vuonna 2004.

– Syynä oli EU-kriittisyys. Silloin alkoi paljastua, että EU ei olekaan mainospuheiden mukainen kaiken autuus.

Perussuomalaisiin liittymistä Mattila pitää luonnollisena.

– Perussuomalainen puolue on minun poliittinen kotini. Se oli politiikkaan lähtiessäni puolue, joka uskalsi sanoa ääneen EU-kriittisiä ajatuksia.

Puolueen kannatus oli 1,7 prosenttia Mattilan liittyessä perusuomalaisiin. Mattila on siis nähnyt jytkyn nousun, mutta myös tilanteen sitä ennen.

– Organisaatiolla ei ollut varoja ja olimme selkeästi toripuolue vuonna 2011. Olen sitä mieltä, että tämä on se meidän peruskivi, joka meidän täytyy säilyttää. Perusasioita ei kannata unohtaa, koska ne ovat niitä pilareita, jotka kannattavat seiniä ja kattoa, Mattila muistuttaa.

Koti pientilan mailla

Mattilan perheessä on aviomies ja kolme aikuista poikaa, jotka ovat jo poissa kotoa.

– Asumme perinteisessä punamultamaalatussa perinnetalossa. Paikka on mieheni isovanhempien pientilan mailla, joka sijaitsee haja-asutusalueella kaupungin rajalla. Kotiväki on tottunut menoihini ja sanovat, että siinä se taas menee.

Mattila syntyi Yli-Iissä, joka liitettiin kuntaliitoksen myötä Oulun kaupunkiin.

– Koen olevani maakuntien ihminen, mutta ymmärrän rakentavani koko Suomea.

Terveydenhuollon ammattitaito antaa terveyspuolen näkemystä ministerin tehtävän hoitamiseen. Mattila valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2005. Hän on työskennellyt pitkään anestesiahoitajana Oulun yliopistosairaalassa.

– Olen pyrkinyt herättämään yhtä monta kuin olen nukuttanutkin. Jos tuntee puoltakaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin se on enemmän kuin neljäsosa karkealla seulalla mitattuna, Mattila toteaa.

Sotea tehdään koko Suomea varten

Suunnistusta harrastavalle Mattilalle sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli sote on iso rasti.

– Hyppään soten osalta liikkuvaan junaan. Tartun siihen nöyrin mielin, mutta en nöyristellen. Suunnistuksessa rasti voidaan löytää ja maaliin päästä eri reittejä pitkin. Hyvät ajatukset ja esitykset ovat tervetulleita yli puoluerajojen soten työstämisessä.

Mattila korostaa, että sotea tehdään koko Suomea varten.

– Sotessa on pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen väestökeskittymissä erilaiset tarpeet kuin Lapin harvaan asutulla alueella. Lapissakin täytyy olla tarjolla kuntapalveluita, sillä ilman niitä ei synny yrittäjyyttä esimerkiksi matkailun työpaikkoja varten.

– Lähtökohtani on, että meillä on edelleen laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut ja alueellisesti kattavat perusterveydenhuollon palvelut, Mattila sanoo.

Palveluita myös lähellä

Pienissä kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluita on jo vähennetty tai ne ovat siirtyneet kuntaliitoksissa kuntakeskuksiin.

– Nämä ovat haasteita sotessa, mutta perustuslaki sanoo jotain myös peruspalveluista. Tuntuisi eriskummalliselta, jos sanottaisiin, että tällä hallituspohjalla oltaisiin etäännyttämässä maaseudun palveluita.

Mattilan mielestä soten lähipalveluina pitäisi olla esimerkiksi vanhusten asumispalvelut sekä kaikki neuvolapalvelut ja kouluhammashoito. Paljon puhuttuun valinnanvapauteen täytyy löytyä konkreettisia ratkaisuja.

– Ei voi olla niin, että hoitopaikka vaihdettaisiin päivittäin. Valinnanvapauden tulee perustua tietyn mittaiseen sopimukseen terveyskeskuksen tai jonkun muun palveluntuottajan kanssa.

– Syrjäseutuja täytyy miettiä, että kuka siellä kilpailee. Onko se julkinen terveyskeskus, joka ottaa aina vastuun ja tuottaa palvelun loppupelissä vai pitäisikö velvoittaa myös yksityissektoria, Mattila pohtii.

Sosiaali- ja terveysministeriön kuuluu huolehtia myös maahanmuuttajien perusturvasta.

– Perussuomalaiset ovat vaikuttaneet hallituksessa myös maahanmuuttopolitiikkaan. Politiikan muuttaminen on ollut välttämätöntä Euroopan rajojen alettua vuotaa. On hyvä, että perussuomalainen peukalonjälki näkyy hallituksen työssä, Mattila sanoo.

Nuija lensi eduskunnassa

Eduskunnassa Mattila on johtanut hallintovaliokuntaa. Kerran puheenjohtajan nuija hajosi hänen käsissään.

– Viime kaudella erään joulun alla meillä kiersi valokuvaaja eduskunnassa. Piti ottaa kuvaa varten nuija käteen ja kun sen tein, niin nuijan pää lensi ilmaan. Tilanne ikuistui sitten valokuvaksi, mutta sitä ei valittu vuoden uutiskuvaksi, Mattila muistelee hymyillen koomista tilannetta.

Metsästävä ja suunnistava ministeri

Metsästäjärekisterissä on kaikkiaan lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa. Myös Mattila on suorittanut metsästäjätutkinnon.

– Tuli taas kutsu hirvijahtiin, mutta en taida nyt ehtiä mukaan ministerikiireiden takia.

Mattila ei omista asetta, mutta on ollut hirvijahdissa ajomiehenä.

– Metsästyksellä on Suomessa riistanhoidollinen merkitys ja vahva kulttuurinen perinne. Hirvijahti on myös sosiaalinen tapahtuma ja maaseudulla ehkä usein se ainoa harrastus.

Suomalaisten suosima metsästysharrastus tukee Mattilan mukaan myös voimakkaasti puolustusvoimien reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.

Metsästysmailla liikkuessa tarvitaan suunistustaitoa. Suunnistajana Mattila liikkuu kuntoilumielessä.

– Siinä lajissa voidaan sanoa, että taas mennään metsään. Olen harrastanut kuntosuunnistusta ja kävin Jukolan viestissä tänäkin vuonna eduskunnan urheilukerhon joukkueessa. Siellä kilpailee ensimmäiset sata joukkuetta ja loput 900 etsii rasteja. Minulla ei ole kilpailullisia näkökohtia, Mattila toteaa suunnistaessaan ministerin pestiin.

MIKA RINNE