Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö. Lennoista tiedotetaan aktiivisesti esimerkiksi Stop Deportations -Facebook-ryhmässä. Lentoihin liittyvät päivitykset keräävät runsaasti huomoita ja tavallisesti niissä myös rohkaistaan häiriköimään lentoa, jotta palautusta ei voitaisi panna toteen. Suomen Uutiset selvitti, minkälaisia seuraamuksia käännytyslennon häiritsijälle voi koitua?

Yleisesti tiedossa oleva häirinnän muoto on se, että lennolla mukana oleva matkustaja yrittää estää lentoa lähtemästä esimerkiksi ilmoittamalla, etteivät istu tai suostu kiinnittämään turvavöitään, ennen kuin palautettava henkilö saattueineen poistetaan koneesta.

Minkälainen rikosnimike tai rangaistus tämän kaltaisesta toiminnasta voi koitua häiriköijälle? Ylikomisario Marko Heikkilä Poliisihallituksesta sanoo, rikos ja siitä mahdollisesti seuraava sanktio tietysti riippuu kokonaan siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut.

– Lievimmillään ehkäpä niskoittelu poliisia vastaan (Rikoslaki 16:4) ja kaikkea siitä eteenpäin vakavampiin rikoksiin. Niskoittelusta seuraa käytännössä sakkorangaistus, jonka poliisi voi tilanteen päätteeksi kirjoittaa, hän tarkentaa.

Kysyn Heikkilältä tarkemmin, mitä esimerkiksi istumisesta kieltäytyjälle voi seurata.

– Lähtisin siitä, että näissakin tapauksissa voisi kyseessä olla niskoittelu poliisia vastaan tilanteissa, joissa poliisi tai vaikka rajavartiolaitoksen virkamies on antanut henkilölle käskyn pysyä aloillaan. En tunne niin tarkalleen lentoliikenteen säännöstöä, että osaisin sanoa onko siellä minkälaisia määräyksiä – rikoslaista löytyy kuitenkin säännös Lentoliikenteen häirinnästä (Rikoslaki 24:11a), joka saattaisi tilanteeseen sopia. Se on jälleen normaalisti sakkoasia, hän sanoo.

Kysymykseen, miten poliisi on varautunut häiriköintiin ja tiedotetaanko lennolla muille matkustajille palautustehtävästä hän vastaa:

– Toki poliisilla jotain toimia ilmiön varalle, mutta en niitä valitettavasti voi avata. Lennolla ei mitenkään etukäteisesti tiedoteta asiasta vaan reagointi on aina tilannekohtaista.

Häiriköinnistä on säädetty myös ilmailulain säädöksissä

Trafin ilmailusta vastaava johtava asiantuntija Matti Tupamäki sanoo, että ilmailulaissa on säädetty matkustajalle velvollisuuksia. Niistä keskeisin on miehistön antamien käskyjen noudattaminen.

– Suora lainaus ilmailulaista sanoo: ‘Matkustajan on noudatettava käskyjä, jotka miehistö antaa lennon turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi.’, hän tarkentaa.

Tupamäki täsmentää myös lennon tilan käsitettä.

– Lennolla olon tila alkaa käytännössä siitä, kun koneen ovet suljetaan liikkeelle lähtöä varten. Ilmailualus ei voi lähteä liikkeelle, ennen kuin matkustajat ovat paikallaan, hän tarkentaa.

Mikäli matkustaja kieltäytyy istumasta ja estää lennolle lähdön kapteeni voi poistaa häiritsijän koneesta. Tämä säädös on kansainvälinen ja se on ollut voimassa jo 1960-luvulta lähtien.

– Käytännössä ennen häiritsijän poistoa häntä kehoitetaan painokkaasti istuutumaan. Jos häirintätilanne jatkuu tämänkin jälkeen, hänet poistetaan lennolta, Tupamäki sanoo.

Tupamäki selventää myös lennon aikana tapahtuvaa häirintää.

– Jos häirintä tapahtuu kansainvälisellä lennolla häirintätapauksiin sovelletaan ensimmäisen laskeutumispaikan lainsäädäntöä. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Häirintätapaukset voidaan käsitellä joko Suomessa tai ensimmäisessä laskeutumispaikassa sen maan lainsäädännön mukaisesti. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa häiriköintirangaistukset ovat jo selkeästi kovempia kuin Suomessa, hän päättää.

Heli-Maria Wiik