Kansalaisjärjestöissä ja Facebookin keskusteluryhmissä on viime aikoina kyselty neuvoja turvapaikanhakijoiden ja paperittomien palkkaamiseksi au pair -tehtäviin. – En suosittelisi tällaista kenellekään, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio toteaa.
Kuinka olisi mahdollista palkata au pairiksi paperiton, eli henkilö, joka oleskelee maassa ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja ja muita dokumentteja? Keneen tulisi ottaa asiassa yhteyttä, ja mitä kaikkea au pair -sopimuksen tekeminen tässä tapauksessa edellyttää?
Entä voiko Suomeen turvapaikanhakijana saapunut henkilö ryhtyä kesken turvapaikan hakemisen au pairiksi, jos hänelle tarjoutuu siihen tilaisuus?
Muun muassa tällaiset kysymykset askarruttavat kansalaisia, jotka haluavat tarjota henkilöille yksityisiä mahdollisuuksia hallinnollisen turvapaikkamenettelyn ulkopuolelta tai sen lisäksi.
Taustalla innokas Facebook-ryhmä
Facebookissa toimiva Refugee Hospitality Club –ryhmä muun muassa opastaa keskusteluissa erilaisiin menettelyihin, kuinka maassa oleskelevat voisivat jatkaa oleskeluaan joko au pairina tai muulla tavalla. Samoja kysymyksiä on viime aikoina selvitelty myös joissakin kansalaisjärjestöissä.
– Tietääkö joku miten olisi mahdollista voida palkata paperittomia? Ruisleipää ja lakipykäliä, jos joku tunnistaa…Keneen ottaa yhteys, mitä vaatii? Luulisin, että oikein tehtynä ja esitettynä valtio olisi hyvinkin mielissään tälläisestä paperittomiin kohdistuvasta työllistämisestä.
– Mä oon tätä asiaa selvitellyt pariinkin otteeseen Migristä (maahanmuuttovirasto) kun oon yrittänyt keksiä keinoa, miten pidettäis meidän negan saanut kummipoika Suomessa. Asia tuntui olevan Migrissä ihan uusi, tai ainakin mua pomputeltiin virkailijalta toiselle eikä kukaan tuntunut tietävän miten prosessi menisi turvapaikanhakijan kohdalla, ryhmässä kysellään.
Palkkaamisesta ei ole tarkkoja sääntöjä
Au pair viittaa erityiseen työsuhteeseen. Järjestely tunnetaan ympäri maailmaa. Au pair on henkilö, joka asuu isäntäperheen kodissa. Au pair avustaa erilaisissa kotiapulaisen työtehtävissä ja lasten hoitamisessa. Vastikkeesta osa on kuitenkin ylöspitoa, eli isäntäperhe tarjoaa majoituksen ja ruuan.
Au pairille maksetaan lisäksi taskurahaa, joka on veronalaista tuloa, joten verokortti on oltava. Au pairin palkasta ei kuitenkaan yleensä tarvitse maksaa palkan sivukuluja, kuten sosiaaliturvamaksua tai vakuutetun sairausvakuutusmaksua.
Au pairin palkkaamisesta on hankalaa löytää tarkkoja sääntöjä ja ohjeita, eikä asiasta ole säännöksiä myöskään lain tasolla. Suomessa noudatetaan soveltuvin osin Euroopan neuvoston au pair -sijoitusta koskevaa sopimusta, sillä Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.
Tavanomaiseen työsuhteeseen palkatulla ulkomaalaisella tulee olla työntekijän oleskelulupa. Jos työnantaja ottaa palvelukseen henkilön, jolla ei ole oleskelulupaa, työnantaja voi syyllistyä luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttörikokseen.
Paperittomien turha vaivautua
Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo, että edellytykset au pairiksi pääsemiselle ovat tiukat. Paperittoman henkilön ottaminen tehtävään ei voi tulla kysymykseen.
– Jotta henkilö voisi ylipäätään toimia au pairina, hänen pitää ensin hakea oleskelulupaa, jonka taas voi au pair -luvan tapauksessa saada enintään vuodeksi, eikä jatkolupaa myönnetä. Au pair on siis ihan omanlainen juttunsa.
Luvan hakemiselle edellytyksenä taas on henkilöllisyyden todistaminen, joten ainakin passi on oltava.
– Maahanmuuttovirasto lisäksi selvittää ja tutkii täyttyvätkö oleskeluluvan muut edellytykset, Härkisaari sanoo.
Tiukat kriteerit täytettävä
Yleensä au pairina toimivat lähinnä nuoret, jotka ovat muuttaneet ulkomaille oppiakseen kieltä. Myös Suomessa au pairiksi kelpaa vain 17-30-vuotias henkilö. Lisäedellytyksenä on myös, että au pairin tulee olla kiinnostunut suomen tai ruotsin kielestä sekä suomalaisesta kulttuurista. Jos kriteerit eivät täyty, oleskelulupaa au pair -sijoituksen perusteella ei voida myöntää.
Au pairin tehtävät edellyttävät nimenomaan oleskelulupaa. Ulkomaalainen voi hakea Suomessa olemista varten useita erilaisia lupia, jos hän haluaa. Jokaista lupaa varten on kuitenkin omat kriteerinsä, jotka pitää täyttää. Lisäksi oleskeluluvat ovat aina maksullisia.
– Au pairina toimiminen ei ole kokopäiväistä työtä. Jos turvapaikanhakija kuitenkin haluaa turvapaikkamenettelyn keskellä tehdä töitä, ja jos työn tekeminen alkaa olla kokoaikaista, tällöin olisi haettava työperusteista lupaa, Härkisaari sanoo.
Turvapaikka taas on eri asia kuin oleskelulupa. Jos henkilölle myönnetään turvapaikka, hän saa pakolaisstatuksen. Pelkkä oleskelulupa viittaa oleskeluun maassa, jolloin henkilöllä ei kuitenkaan ole pakolaisasemaa.
Maassa olevien taustoja hankala selvittää
Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio toppuuttelee intoa palkata oleskeluluvan turvin maassa oleskelevia henkilöitä au pairiksi. Vastaavia puheita esiintyi jo syksyllä 2015, jolloin monet pohtivat majoittavansa vapaaehtoisesti koteihinsa turvapaikanhakijoita
– Kuulostaa erikoiselta. Lähtökohtaisesti pidän tällaista hieman vastuuttomana, enkä lähtisi suosittelemaan kenellekään. Kaikkien maassa olevien henkilöiden taustoja ei mitenkään voida kunnolla selvittää. Kyse voi olla myös keplottelusta.
”Kannattaa harkita tarkkaan”
Perussuomalaisten hallitustyöskentelyn ansiosta Suomi on olennaisesti kiristänyt maahan pääsemisen ja oleskelun ehtoja. Kiristykset ovat osoittautuneet tarpeellisiksi, koska merkityksellistä on erityisesti Suomeen pääseminen. Monet ovat haluttomia poistumaan Suomesta siitäkin huolimatta, vaikka turvapaikka tai oleskelulupa on hallinnollisessa menettelyssä jäänyt saamatta.
Au pair -tehtävien yleistyessä saattaisi muodostua jälleen uusi väylä Suomeen pääsemiseksi ja oleskeluluvalle.
– En sinänsä moiti ketään, jotka jo ovat hyvällä tarkoituksella ottaneet koteihinsa näitä henkilöitä. Asioita kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, ettei myöskään tässä syntyisi minkäänlaista ryhmäpainetta, Savio toteaa.
ILKKA JANHUNEN