Eliitin leima istuu pääministeri Alexander Stubbissa (kok.) vahvana, kertoo EVA:n tuore arvo- ja asennetutkimus. Suomalaiset eivät usko hänen kykyynsä ymmärtää kansalaisten arkea. Jopa 79 prosentin mielestä tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että Stubb ymmärtää tavallisten kansalaisten arkea melko huonosti tai erittäin huonosti. Toisaalta hän saa erinomaisen arvosanan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta ja edustavuudesta.
Keskustan Juha Sipilä nähdään talousmiehenä, joka tosin stiplaa vieraskentillä: vain 13 % suomalaisista luottaa Sipilän ulko- ja turvallisuuspoliittiseen taitoon.
Timo Soini (ps.) saa tunnustusta riippumattomuudestaan sekä ulkopolitiikan osaamisestaan. Lisäksi 67 prosenttia suomalaisista katsoo hänen ymmärtävän kansalaisten arkea.
Antti Rinne (sd.) ei nouse ykköseksi yhdessäkään niistä kymmenestä luonnehdinnasta, joita pääministeriehdokkaille tarjottiin. Rinteen heikoimmat alueet ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä riippuvuus klikeistä ja etupiireistä.
Onko politiikka rikki?
Yleisen käsityksen mukaan poliittinen järjestelmä on hukannut osan toimintakyvystään. Suurena huolena nähdään myös päätöksentekovaje. Tähän ovat syynä muun muassa poliitikkojen vieraantuminen äänestäjistä sekä median pelko. Suurinta mediakriittisyys on perussuomalaisten ja keskustan kannattajissa. Käsitys ”Etelän mediasta” on voimissaan: peräti 88 % keskustalaisista ja 83 % perussuomalaisista vastaajista pitää poliittisen halvaustilan merkittävänä syynä median ja kielteisen julkisuuden pelkoa.
Henkilökysymysten lisäksi raportti etsi kansalaisten käsityksistä vastauksia siihen, mitä suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta, miten odotukset ovat muuttuneet ja kuinka valmiita suomalaiset ovat tarpeellisiin uudistuksiin ja rakennemuutokseen. Hallitusohjelmalle ilmaistut toiveet kertoivat kahdesta asiasta. Ensinnäkin työ on suomalaisille kysymyksenä ylitse muiden. Käytännössä kaikki tutkimukseen osallistuneet nostaisivat työllisyyden painoarvoa tulevan hallituksen ohjelmassa.
Toisaalta kansalaisten asenne julkisen talouden korjaamiseen on pragmaattinen. Jos markkinoiden mukaantulosta ja kilpailusta on apua, ne ovat tervetulleita. Epäilykset markkinoilla tuotettuja palveluita kohtaan ovat lientyneet ja kilpailu nähdään aiempaa useammin myönteisenä tekijänä.
Miehet korostivat kasvun kysymyksiä, julkisen talouden trimmaamista ja verotusta. Naisten agendalla painottuivat sosiaalietuudet ja ympäristökysymykset.
SUOMEN UUTISET