Mitä maahanmuutto maksaa? Tämä on kysymys, joka usein kuullaan julkisessa keskustelussa, mutta harvemmin kysymykseen kuullaan järkeviä vastauksia. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoi Suomen Uutisille maahanmuuton madonluvuista, joista on yleensä tapana kohteliaasti vaieta.

Kun keskustellaan maahanmuuton kustannuksista, puhutaan usein vaikkapa pakolaisten vastaanoton kustannuksista tai kotouttamisen kuluista. Nämäkin maksavat Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin (ps.) mukaan satoja miljoonia euroja, mutta tärkeämpää on tarkastella sitä, mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus julkiseen talouteen.


Video: Simo Grönroos kertoo tutkimustuloksista. 6 min 50 sek.

– Kun puhutaan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista, niin silloin kysymys on paljon moniuloitteisempi kuin kysymys vastanottokeskusten kustannuksista tai kotouttamisrahoista, Grönroos alustaa.

Työllistyvät maahanmuuttajat toki maksavat veroja, mutta käyttävät myös julkisia palveluita ja saavat usein myös tulonsiirtoja. Mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus?

Suomen Perusta on tutkinut asiaa paljon. Vuonna 2015 ajatuspaja teki laajan tutkimuksen yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja kokosi kahdenkymmenen viime vuoden ajalta toteutuneet kustannukset. Vastikään ajatuspaja on koostanut katsauksen, jossa on käsitelty erilaisia maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsitelleitä tutkimuksia.

Suuria eroja lähtömaiden välillä

– Eri maahanmuuttajaryhmillä on keskenään hyvin erilaisia julkisen talouden vaikutuksia. Kun tarkastellaan kymmentä suurinta maahanmuuttajaryhmää, huomataan että ainoastaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita tai saavat tulonsiirtoja, Grönroos toteaa.

Hänen mukaansa länsimaista tulevilla maahanmuuttajilla on suunnilleen samanlainen julkisen talouden vaikutus kuin suomalaisillakin. Länsimaista tulevat ihmiset keskimäärin maksavat yhtä paljon veroja, käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin suomalaisetkin.

– Somaliasta tai Irakista tulevilla ryhmillä on puolestaan hyvin negatiivinen julkisen talouden vaikutus. Näistä maista muuttavat ihmiset käyttävät huomattavasti enemmän palveluita ja saavat huomattavasti enemmän tulonsiirtoja verrattuna siihen veromäärään, jonka näiltä alueilta muuttavat ihmiset maksavat.

– Kaikkein negatiivisin julkisen talouden vaikutus on Lähi-Idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta muuttavilla ihmisillä. Keskimääräinen näiltä alueilta muuttava ihminen käyttää vuodessa 10 000 euroa enemmän julkista rahaa kuin maksaa veroja. Juuri näiltä alueilta muutetaan paljon Suomeen humanitaarisin syin.

Grönroos esittelee 2015 tehtyä Maahanmuutot-tutkimuksen kaaviota, jossa Irakista tai Somaliasta Suomeen tulleiden 20-62-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset jäävät selvästi jälkeen kaikkien muiden ryhmien tasosta. Alle neljä vuotta maassa olleiden irakilaisten ja somaleiden tase painuu alle -16 000 euron. Maassaolovuosien lisäys parantaa tilannetta hieman, mutta vielä 15-19 maassaolovuoden jälkeen ollaan -13 000 euron tasolla.

Kaavio: Julkisen talouden nettovaikutukset. Keskimäärin euroa per 20-62-vuotias henkilö maassaolovuosien ja syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Maassaolo vuosina sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Kuva: Suomen Perusta.

Grönroos ei allekirjoita usein kuultua fraasia siitä, että maahanmuutto ei ole ongelma, jos kotouttaminen onnistuu. Hän viittaa tutkimustuloksiin.

– Tiedämme, että Somaliasta tai Irakista tulevien ihmisten työllisyysaste on Suomessa noin 20 prosenttia, kun se koko väestön keskuudessa on lähes 70 prosenttia. Jos tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulleita, jotka ovat asuneet Suomessa on parinkymmenen vuoden ajan, niin tällaisissakaan tapauksissa työllisyysaste ei liiku kuin 40 prosentin korvilla. Koko väestön työllisyysasteesta jäädään kymmeniä prosentteja.

Grönroosin mukaan vuosikausienkaan Suomessa asuminenkaan ei välttämättä auta.

– Yhtä lailla sama näkyy julkisen talouden nettovaikutuksissa. Näemme, ettei 10-20 vuotta Suomessa ollut humanitaarinen maahanmuuttaja ei yllä lähellekään kantaväestön tasoa julkisen talouden nettovaikutuksissa.

Maahanmuuttajan työllistyminenkään ei aina riitä nostamaan tasetta plussalle

– On tärkeätä muistaa myös se, että työllisyys ei ole tae positiiviselle julkisen talouden vaikutukselle. Suomen hyvinvointijärjestelmä on rakennettu vahvasti progressiivisen verotuksen varaan. Pienituloiset maksavat huomattavasti vähemmän veroja kuin suurituloiset. Kuitenkin Suomessa pienituloiset käyttävät paljon julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja, vaikka olisivat töissä. Monet työllisetkin maahanmuuttajat ovat silti julkisen talouden vaikutuksiltaan negatiivisia.

– Tämä olisi tärkeää huomata, kun keskustellaan esimerkiksi työvoiman tarveharkinnasta. Voi olla, että saamme tänne ihmisiä, jotka ovat töissä, mutta jotka eivät ole julkisen talouden vaikutuksiltaan positiivisia.

Grönroos muistuttaa, että maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on olemassa paljon tutkimustietoa. Hän toivoo, että tutkimustietoa käytettäisiin mahdollisimman laajalti hyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.

MATIAS TURKKILA