Vastoin yleistä käsitystä puolueiden ja ehdokkaiden kannatusmittaukset ennustavat varsin hyvin vaalituloksia eri maissa. Mittausvirheet ovat vuosikymmenien varrella ennemminkin pienentyneet kuin suurentuneet, kävi ilmi Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Mielipide- ja puoluekannatustutkimuksia tekevät yritykset joutuivat puolustuskannalle sekä Britannian vuoden 2015 parlamenttivaalien että Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Alan katsottiin olevan kriisissä ja kannatusmittauksia pidettiin yleisesti entistä epäluotettavampina.

Suomessa kannatusmittaukset eivät tunnistaneet kokoomuksen nousua vuoden 2007 eduskuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntavaalijytkyt yllättivät tutkimuslaitokset molemmilla kerroilla – varsinkin kolme vuotta sitten oli vaalipäivän loppukiri paljon ennakoitua suurempi.

Huoli galluppien laadun heikkenemisestä ei ole perusteltu, raportoivat politiikan tutkijat Will Jennings ja Christopher Wlezien, jotka analysoivat yli 30 000 kannatustutkimusta 351 vaaleista 45 maassa vuosien 1942 ja 2017 välillä.

He huomasivat, että mittausvirheet ovat pysyneet enemmän tai vähemmän samansuuruisina vuosikymmenien ajan: tutkimukset ennustavat vaalituloksen keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä väärin. Itse asiassa mittauksien tarkkuus oli jopa hieman parantunut ajan mittaan, joskin tämä muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tutkijoiden mukaan gallupit eivät ole virheettömiä, ja jotkut yksittäiset mittaukset ovat menneet pahasti metsään. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ei ole mitään näyttöä niiden väitteiden tueksi, joiden mukaan kannatusmittauksien luotettavuus olisi kriisissä.

Nyt julkaistu tutkimus ennemminkin viittaa siihen, että kannatusmittauksia tekevät yritykset ovat sopeutuneet hyvin kohtaamiinsa haasteisiin. Yksi tällainen haaste on ollut vastausprosentin lasku viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.