Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä.


Vammaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monilta osin kokenut kaivattuja parannuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi lainsäädäntöä on kehitetty turvaamaan vammaisten oikeuksien toteutumista aiempaa paremmin ja osallisuutta on saatu vahvistetuksi.

– Yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen tulee kuitenkin tehdä vielä töitä kaikilla osa-alueilla, jotta vammaisten mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään toteutuvat nykyistä paremmin myös käytännössä, toteaa Sebastian Tynkkynen.

Ennakkoluulot rajoittavat

Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaisissopimuksen ja sen kirjausten toteuttamiseksi on Tynkkysen mukaan edelleen tehtävä panostuksia. Vammaissopimuksessa säädetään myös vammaisten oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuspuolet sitoutuvat esimerkiksi edistämään vammaisten mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan.

– Käytäntö on kuitenkin Suomessa osoittanut, että vammaisten työllistymismahdollisuudet ovat usein rajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot rajoittavat kouluttautumista ja uravalintaa. Korkeastakin koulutustasosta huolimatta vammaiset kohtaavat työmarkkinoilla sellaisia esteitä, jotka sulkevat työelämän ulkopuolelle ihmisiä, joiden työllistyminen olisi kaikkien osapuolten toiveissa.

Työllistämisellä korkea kynnys

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 selvityksen, jonka perusteella havaittiin sekä lainsäädännöllisiä että rakenteellisia esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan, kun tarkastellaan työelämään osallistumista.

– Ongelmakohtina nähtiin muiden muassa vammaispalveluverkoston monimutkaisuus ja sen puutteet työllistymisen näkökulmasta, työnantajien korkea kynnys palkata vammainen henkilö sekä vammaisen työnhakijan mahdollinen puute aiemmasta työkokemuksesta. Selvityksen tuloksina esitettiin useita ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden turvin tilanteeseen olisi mahdollista saada aikaan parannuksia, Tynkkynen huomauttaa kirjallisessa kysymyksessään.

Vahva vaikutus hyvinvointiin

Hallitusohjelmassa nostetaan esille osatyökykyisten työllistäminen keskeisenä työllisyyttä parantavana keinona. On arvioitu, että osatyökykyiset tarjoaisivat 1,3 miljardin euron potentiaalin, joka Suomessa jätetään hyödyntämättä.

– Vammaisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen tulisi kuitenkin nähdä muunakin kuin pelkkänä työllisyystoimena. Panostuksilla kaikkien kansalaisten osallisuuteen sekä mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä haluamaansa työtä vaikutetaan vahvasti myös hyvinvointiin. Parantamalla vammaisten työllistymismahdollisuuksia panostetaan myös yhdenvertaisuuteen, Tynkkynen painottaa.

– Nykyistä yksilöidymmät ja monipuolisemmat ratkaisut ovat tarpeen, jotta yhteiskunta pystyy tukemaan vammaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla. Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?

SUOMEN UUTISET