Keskusteltaessa työperäisestä maahanmuutosta nousee vaalikeskusteluissa toistuvasti esiin väite siitä, että 90 prosenttia työperäisistä maahanmuuttajista on kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen töissä. Lukuun viitataan etenkin saatavuusharkinnan poistamisesta käytyjen keskustelujen yhteydessä. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen perustelee, miksi luku johtaa harhaan.

Salminen sivuaa ajatuspajan verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan sitä, mihin mainittu 90 prosenttia perustuu. Kyseessä on vuonna 2014 julkaistusta UTH-kyselytutkimuksesta löytyvä luku, josta Salminen nostaa esiin useammankin asian.

Salminen korostaa Suomen Uutisille, että korkean osaamisen ja palkkatason tehtäviin on Suomeen jo nyt helppo muuttaa. Niin sanottu saatavuusharkinta koskee ainoastaan matalapalkka-aloja, joille tulevien muuttajien työllisyyden nopeasta laskusta on olemassa rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimustietoa.

Matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamista ei siis voi puolustaa vetoamalla kaikkien työperäisten maahanmuuttajien työllisyyslukuihin.

Kyselytutkimuksessa eri työllisyyden määritelmä

Maahanmuuttajien työllisyysluvut ovat UTH-tutkimuksessa kymmeniä prosentteja korkeammat kuin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat työllisyysluvut.

Eroa selitetään UTH-tutkimusraportissa sillä, että Tilastokeskuksen ja UTH:n käyttämät työllisyyden kriteerit poikkeavat toisistaan. UTH-kyselytutkimuksessa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoissa taas edellytetään voimassaolevan työsuhteen lisäksi muun muassa sitä, että henkilölle kertyy riittävästi palkkatuloja.

Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste olisi Salmisen mukaan UTH:n määritelmällä noin 74 prosenttia, ei 90 prosenttia.

Lisäksi on syytä vertailla samanikäisiä väestöjä keskenään. Matalapalkkaisiin töihin tulevat ovat 10 vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin 40-vuotiaita. Tämän ikäisten koko väestön työllisyysaste on noin 80 prosenttia.

Pienipalkkaiset eivät ole nettoveronmaksajia

Lisäksi Salminen korostaa sitä, että edes työllisyys ei ole tae muuttajan positiiviselle vaikutukselle Suomen julkiselle taloudelle, koska matalapalkkaisen työllisen saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut ylittävät näiden maksamat verotulot.

Suomen Uutiset