Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Timo Soini (ps.) ja sosiaalidemokraatteja edustava Margot Wallström sovittivat yhteen maiden kantoja ulkopoliittisissa kysymyksissä, ennen muuta pakolaiskriisistä. Osapuolet kertoivat neuvotelleensa Irakin tilanteesta ja siitä, kuinka turvapaikanhakijoita, jotka eivät saa pysyvää turvapaikkaoikeutta, voitaisiin palauttaa Irakiin. Ruotsilla on jo sopimus palautusoikeudesta, Suomi pyrkii saamaan vastaavan sopimuksen.

– Irak-sopimus on erittäin haastava nyt, koska yritykset palauttaa ihmisiä Irakiin eivät ole onnistuneet kovin hyvin. Neuvottelemme samanlaisesta sopimuksesta kuin Ruotsilla on. Mutta pitkässä juoksussa uskomme, että pystymme saamaan ihmisiä takaisin Irakiin jos turvapaikkaa ei ole myönnetty. Tämä ainoa moraalisesti oikea tapa toimia.  Mutta tämä vaatii työtä ja teemme sitä yhdessä. Tietenkään turvattomille alueille ei karkoteta, mutta siellä on turvallisia paikkoja. Irakia ei voi kuvata yhtenäisenä alueena, Soini totesi.

Ruotsin ulkoministeri kävi Irakissa hiljattain ja maan hallitus keskusteli asiasta juuri äskettäin. Wallström totesi, että tilanne on vaikea, koska palautusten onnistuminen vaatii Irakin viranomaisten luvan myös Suomelle. Hän sanoi, että Irakissa on yhä vaarallisia alueita, mutta siellä on myös turvallisia alueita, joihin voisi palauttaa turvapaikanhakijoita.

Soini sanoi, että aikataulut ovat tiukat. Maahanmuutosta keskustellaan Pohjoismaiden kesken yhteisten kantojen luomiseksi: maiden ministereillä on kaksi kokousta Brysselissä, Nato+2 –kokous ja ulkoministereiden kuukausikokous, johon Norjan ulkoministeri voidaan kutsua erikseen.

– Näin tiedämme maidemme käytännöistä ja toimenpiteistä, joita voimme tehdä. On erittäin tärkeää toimia yhdessä tässä kysymyksessä, Soini totesi.

Ruotsin maahanmuuttotilanne kestämätön

Wallström taas sanoi, että Ruotsin pakolaistilanne on kestämätön, ellei maa saa apua. Suuri osa etenkin lapsipakolaisista suuntaa nimenomaan Ruotsiin.

– Pakolaisasia on tietenkin Ruotsin hallituksessa etusijalla. Painimme käytännön haasteiden parissa. Painottaisin etenkin sitä, että lähes kolmasosa pakolaislapsista tulee nimenomaan Ruotsiin. Tämä on kestämätön tilanne, ellemme saa jotakin apua muilta EU-mailta.

– Haluamme antaa lapsille paremman elämän. Heillä on erityisiä tarpeita -psykososiaalista tukea, koulutusta, asuntoja ja turvallisuuden tunnetta. Meille on tullut huomattavan suuri osa pakolaisista. Siksi haluamme uudelleensijoitusjärjestelyihin. Tämä pitäisi nostaa EU:n agendalle myös, Wallström totesi.

Veli-Pekka Leskelä