Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra nosti Tampereen puoluekokouksessa esille maahanmuuttajataustaisten lääkärien heikon kielitaidon. Asiasta kirjoittivat useat uutisvälineet, ja Lääkäriliitto vahvisti ongelman olemassaolon.

Syyskuussa julkaistava väitöskirja osoittaa ongelman kuitenkin olevan laajempi. Maija Tervolan Tampereen yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen tutkimus koulutuksensa jälkeen Suomeen muuttaneiden lääkärien suomen kielen taidosta.

Tervola kertoo Lännen Median (TS 9.7.) haastattelussa, että kielitaito-ongelmien syynä on liian matala kielitasovaatimus. Lääkäreiltä vaaditaan kielitaidon tasoa YKI3, joka vastaa eurooppalaisen kielitasotestin B1-kielitaitoa.

Tasovaatimusta korotettava, osaamista valvottava

– Kun Suomeen saapuu työntekijöitä ulkomailta, oletamme, että kielitaidon vaatimukset ovat kohdallaan ja niitä valvotaan. Jos on pystynyt lukemaan itsensä lääkäriksi, voi varmasti oppia kielenkin, Purra toteaa haastattelussa.

Tutkija Tervola kritisoi myös ajatusta siitä, että kielitaito karttuisi työn ohessa. Kielitaidon pitää olla alun perinkin riittävä.

– Lääkärit ovat koko ajan tekemisissä terveyden ja hengen parissa. Jos viestintä menee mönkään, seuraukset ovat pahoja, Tervola sanoo.

Ikääntyneet ja huono-osaiset kärsijöinä

Purra huomauttaa, että lääkärien kielitaito-ongelma koskee erityisesti ikääntyneitä ja huono-osaisia ihmisiä, jotka käyttävät terveyskeskuspalveluita.

– Soten tavoitteissa on parantaa hoitoon pääsyä ja nopeuttaa sitä, että ihminen saa vaikuttavaa hoitoa. Kielimuuri vaikeuttaa sitä erityisesti.

Kielitaito-ongelma korostuu alueilla, joille on vaikeaa saada palkattua lääkäreitä.

Muu henkilökunta kuormittuu

Kielitaidon ongelmat eivät rajoitu niiden potilaille aiheuttamiin seurauksiin. Myös muu hoitohenkilökunta kuormittuu, kun lääkärin kielitaito on puutteellinen. Hoitajat joutuvat usein paikkailemaan vuorovaikutusta potilaan ja lääkärin välillä.

– Uskon, että hoitajilla on riittävästi tehtävää varsinaisissa työtehtävissäänkin eikä niihin pitäisi kuulua lääkärin kielitaidon aukkojen paikkaaminen tai tulkkina toimiminen, Purra sanoo.

Asia korjattava soteuudistuksen yhteydessä

Purra toivoo, että lääkärien kielitaitovaatimukset ovat esillä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee parlamentaariseen valmisteluun.

– Työterveyshuoltoa tai yksityisiä palveluja käyttävä perusterve ihminen ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten tärkeä asia tämä on. Suomalaisella pitää olla kotimaassaan oikeus laadukkaisiin suomenkielisiin palveluihin. Terveydenhuollossa kysymys saattaa olla elämästä ja kuolemasta.

Suomen Uutiset