Suomen Uutiset tutki, kuinka paljon veteraanijärjestöt käyttävät rahaa hallintokuluihin ja kuinka paljon varoja ohjataan sotaveteraanien auttamiseen.

Valtakunnalliset veteraanijärjestöt jakavat vuosittain keräysvaroina noin kaksi miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hyvinvointiin. Järjestöjen hallinnollinen toiminta ja palkanmaksu taas ovat suurelta osin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten ja jäsenmaksujen varassa.

Suomessa toimii useita veteraanijärjestöjä, jotka keräävät varoja jäsenkuntansa hyvinvointiin. Vuonna 2006 kaikki veteraanijärjestöt yhdistivät varainhankintansa Sotiemme Veteraanit -keräyksen alle. Tässä keräyksessä ovat mukana Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto sekä sotaleskiä edustava Kaatuneitten Omaisten Liitto.

Keräystuotosta suurin osa veteraaneille

Sotiemme Veteraanit -keräyksen taustalla toimii edellä mainittujen veteraanijärjestöjen perustama rekisteröity yhdistys Veteraanivastuu ry, joka myös hakemusten perusteella jakaa kertyneitä varoja liittoihin kuulumattomille Suomen veteraanimiehille ja -naisille.

Veteraanivastuu ry:n varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen kertoo, että Sotiemme Veteraanit -keräyksestä kertyy vuosittain nettona noin kaksi miljoonaa euroa. Summa jaetaan lyhentämättömänä veteraanien hyväksi.

– Sotiemme veteraanit -keräys on siis nyt yksi virallinen ja tunnettu taho, joka kerää varoja kaikille jäsenjärjestöilleen. Samalla olemme pyrkineet siihen, että minkäänlaiset ”vilppikeräykset” eivät menestyisi. Tällaisia ongelmia oli vielä 1990-luvulla mutta ei enää nykyään, Mikkonen sanoo.

Palkat maksaa pääosin RAY

Hän korostaa, että keräyksiin annetut varat menevät aina sotiemme veteraanien hyväksi lukuun ottamatta keräystoiminnan järjestämisestä aiheutuvia kuluja.

– Jos yksityishenkilö lahjoittaa kymmenen euroa Sotiemme Veteraanit -keräykseen, siitä menee sotiemme veteraanien hyväksi suoraan kahdeksan euroa, Mikkonen esittää ”peukalosääntönä”.

Järjestöjen hallinnolliset kulut ja palkkakulut taas rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella, yhdistysten jäsenmaksuilla sekä sijoitustuotoilla.

Henkilöstökuluihin lähes 1,7 miljoonaa euroa

Sotiemme Veteraanit -keräykseen kuuluvien järjestöjen johtajilla on kohtuullisen hyvät ansiotulot. Sotainvalidien Veljesliitto ry:n pääsihteeri Markku Honkasalo ansaitsi viime vuonna (2015) verotettavaa tuloa 115 168 euroa. Honkasalon mukaan kyseisen summan osalta kaikki ei kuitenkaan ole Sotainvalidien Veljesliitto ry:n hänelle maksamaa palkkaa, vaan hän saa palkkatuloa myös muualta.

Henkilökuntaa Sotainvalidien Veljesliitossa oli noin 30 henkilöä, ja liiton henkilöstökulut sivukuluineen olivat lähes 1,7 miljoonaa euroa. Summat on selvitetty yhdistyksen viime vuoden joulukuussa päättyneen tilikauden tuloslaskelmasta. Sotainvalidien Veljesliitto on varakas. Pääsihteerin mukaan liiton taseen mukainen varallisuus oli lokakuussa 2016 noin 2,7 miljoonaa euroa.

– Vuonna 2016 olemme jakaneet jäsenistölle noin 3 miljoonaa euroa. Summasta noin 2,6 miljoonaa on jaettu sotainvalidipiireille, jotka ovat jakaneet sitä edelleen paikallisosastoille. Varat on käytetty erilaiseen jäsenkunnan arjessa selviytymisen tukemiseen, kuten esimerkiksi kotiin vietäviin palveluihin ja puolisoiden virkistys- ja kuntoutuskursseihin.

– Noin 400 000 eurolla taas on tuettu avustajatoimintahanketta, jossa ympäri maata pitkäaikaistyöttömiä on koulutettu ja palkattu viemään palveluita sotainvalidien ja veteraanien koteihin, Honkasalo sanoo.

Sotainvalidien veljesliittoon kuuluu 2 500 sotainvalidia ja noin 8 000 sotainvalidien leskeä.

– Jos liiton nykyinen varallisuus jaetaan heidän määrillään, varoja on 257 euroa per jäsen, Honkasalo laskee.

Toiminnanjohtajalla muhkea palkka

Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n toiminnanjohtaja Markku Seppä ansaitsi viime vuonna 84 670 euroa. Tästä summasta Seppä sanoo saaneensa noin 4 500 euroa ansiotuloa muualta kuin Suomen Sotaveteraaniliitosta.

Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n palkkakulut sivukuluineen olivat viime vuonna 315 800 euroa. Käytännössä palkkapotti tulee keskeisesti RAY:n avustuksista.

Liitossa työskentelee neljä henkilöä vakituisessa työsuhteessa, minkä lisäksi palkkioita on maksettu tukitehtävistä myös muille henkilöille. Suomen Sotaveteraaniliitto ry:llä ei ole jakokelpoisia varoja.

– Käytännössä meillä on vain kassa. Liiton varat kestäisivät puolen vuoden toimintaan jos tulot nyt loppuisivat. Liiton pitää toimia sotaveteraanien rinnalla vuoteen 2025 asti. Kaikki varat käytetään siihen mennessä.

– Säätiöiltä saadut avustukset on viime vuonna annettu taloudellisena tukena yksittäisille sotaveteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen. Tätä tukea sai 826 henkilöä yhteensä 333 050 euroa vuonna 2015. Tänä vuonna on käytetty samoihin asioihin suunnilleen saman verran.

Sepän mukaan säätiöavustuksia on käytetty lisäksi sotaveteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille virkistyskursseihin 140 henkilölle sekä koulutuspäivien järjestämiseen sotaveteraanipiireissä.

Muiden järjestöjen toiminta pienimuotoisempaa

Sotiemme Veteraanit -keräykseen osallistuvien kahden muun järjestön toimintakulut ovat pienempiä. Rintamaveteraaniliitto ry:ssä oli viime vuonna töissä kolme henkilöä. Liiton palkkakulut olivat 161 676 euroa, joka on suunnilleen saman verran kuin mitä yhdistys sai viime vuonna avustusta RAY:ltä.

Rintamaveteraaniliitto ry:n toiminnanjohtaja Tero Tuomiston verotettava ansiotulo oli viime vuonna 65 744 euroa.

– Rintamaveteraaniliitolla ei ole omaisuutta. Olemme muiden veteraanijärjestöjen tapaan vuokratiloissa Helsingin Pasilassa. Liitto saa yleisavustusta RAY:ltä 160 000 euroa vuodessa. Se käytetään palkkoihin, hallinnon kuluihin, postituskuluihin ja kaikkeen siihen mihin järjestötoiminnassa rahaa kuluu.

– Lisäksi saimme kohdennettavaa avustusta 56 000 euroa. Sen jaoimme piireille edelleen jaettaviksi osastoille. Se tuli tarpeeseen, koska osalla piireistämme ei ollut rahaa käytännöllisesti katsoen ollenkaan, liiton järjestösihteeri Heikki Karhu sanoo.

Kaatuneitten omaisten liitto ry:n taseen loppusumma oli viime vuoden (2015) joulukuussa 963 894 euroa, ja liitossa oli tuolloin 10 159 jäsentä.

– Jos liiton taseen loppusumma olisi tuolloin jaettu liiton jäsenmäärällä, olisi jäljelle jäävä osuus kullekin liiton jäsenelle ollut noin 94 euroa, järjestön toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen sanoo.

Sotaleskien keski-ikä 97 vuotta

Kaatuneitten omaisten liitto ry:llä on ainoastaan kaksi vakituista ja yksi määräaikainen työntekijä. RAY tukee Kaatuneitten omaisten liittoa 20 000 eurolla vuosittain. Kaatuneitten omaisten liitto ei varsinaisesti jaa varoja. Poikkeuksen tekevät sotaleskille maksetut avustukset, jotka vuonna 2015 olivat 35 522 euroa.

– Nämä varat kerätään avustuksina eri säätiöiltä ja jaetaan selvitysten perusteella avustuksina sotaleskille. Sotaleskien keski-ikä on noin 97 vuotta, Hietanen kertoo.

Toiminnanjohtaja Hietasen verotettava ansiotulo oli viime vuonna 53 115 euroa.

Järjestöjen varallisuutta hankala selvittää

Veteraanijärjestöjen todellisesta varallisuudesta on hankalaa saada tietoa. Vuonna 2009 mediassa esillä ollut tieto, jonka mukaan veteraaneja tukevilla järjestöillä ja muilla yhteisöillä olisi tuolloin ollut yhteensä 87 miljoonan varallisuus on Pia Mikkosen mukaan virheellinen.

– Siinä kyseisessä vertailussa oli ilmeisesti mukana yhteisöjä, jotka eivät ole veteraanijärjestöjä. Jutusta ei käynyt ilmi, mitä kaikkia yhteisöjä oli kelpuutettu mukaan.

Veteraanikeräyksien varainhankintaa hallinnoivan Veteraanivastuu ry:n oman ilmoituksen mukaan tilanne on se, että jos veteraaniliitot olisivat lopettaneet toimintansa tämän vuoden alussa ja varat olisi jaettu järjestöjen veteraanijäsenille, olisi kukin saanut noin 47 euroa. Selvityksessä on laskettu mukaan Rintamaveteraaniliitto ry:n ja Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n varat.

Liitoittain summat olisivat olleet Mikkosen mukaan kutakuinkin Rintamaveteraaniliiton jäsenelle 52 euroa ja Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenelle 42 euroa. Sotainvalidien Veljesliitolla kerrotaan olevan varallisuutta 345 euroa sotainvalidi- ja puolisojäsentä kohden, jotka on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi.

Miksi järjestöt eivät itse tarjoa veteraaneille apua?

Mäntsälässä asuva 92-vuotias sotaveteraani Kalle Niukkanen sai lokakuussa vapaaehtoisapua vanhan rintamamiestalonsa remonttiin vantaalaisen rakennusyritys Suomen Peltipoikien henkilökunnalta.

Remontissa muun muassa maalattiin seinät, uudistettiin vesiräystäät, pellityksiä ja tikkaat. Talkooapulaiset ovat suunnitelleet myös asentavansa taloon uuden peltikaton ja tarkoitus on uusia talon seinien eristystä. 1950-luvulla rakennettu puutalo kaipaa huoltoa.

Niukkasen sisarenpoika sanoo Suomen Uutisille, että vaikka remonttiapuun on ollut tarvetta, sotaveteraani Niukkanen ei ole hakenut, eikä saanut apua veteraanijärjestöiltä.

– Se oli hienoa, että hän kuitenkin sai spontaanisti remppa-apua, koska sille oli jo suuri tarve.

Sotaveteraanin sukulaismies esittää veteraaniliitoille toiveen, että liitot olisivat itse aktiivisesti enemmän yhteydessä jäseniinsä ja kyselisivät avun tarpeesta.

– Monet iäkkäät jäsenet eivät varmasti edes tiedä, että liitoilta voisi ylipäätään pyytää taloudellista apua. Ja vaikka tietäisivätkin, monella voi olla korkea kynnys kääntyä liiton puoleen. Nämä herrat ovat sitä ikäpolvea, joka on tottunut pärjäämään omillaan.

ILKKA JANHUNEN