
EU harkitsee budjettivajeen laskentatavan muuttamista – mm. Espanja hyötyisi
EU harkitsee Wall Street Journalin mukaan muutoksia tapaan, jolla se laskee valtioiden budjettivajeita. Valtion suhdannetilanne pitäisi ottaa huomioon aiempaa paremmin.
Tarkoitus on helpottaa pahimmassa lamassa olevien maiden talouksia, joita EU on patistanut tähän saakka kovimpiin säästöihin. Vaikka Välimeren kriisimaissa on suuria rakenteellisia hankaluuksia, ne ovat samaan aikaan kuitenkin myös syvässä suhdanteista johtuvassa lamassa – ja tämä pitäisi huomioida laskelmissa nykyistä paremmin.
Väärät luvut johtavat
vääriin hoitokeinoihin
Yksi muutoksia haluavista maista on kriisimaa Espanja. Maan valtiovarainministeriön edustajan mukaan nykyisin käytetyt keinot antavat Espanjan taloudesta epäluonnollisia tuloksia. Tämä johtaa siihen, että talouskriisin hoitokeinotkin ovat vääriä.
Nykyisten sääntöjen mukaan valtioiden pitäisi kiristää talouspolitiikkaansa, kun talous on alamaissa ja löysätä, kun talous kasvaa. Tällä hetkellä etelän kriisimaita painostetaan koviin säästöihin. Ekonomistien mukaan taloudessa pitäisi toimia päin vastoin, mistä on ollut kiistaa myös ekonomistien ja EU:n komission välillä.
Euromaiden vajeet johtuvat osittain talouden suhdanteista, osittain rakenteellisista syistä. Nykysääntöjen mukaan suurin osa vajeista johtuu rakenteista. Mutta tämä johtaa erikoisiin lukuihin.
23 prosenttia
”luonnollinen työttömyys”?
Yhtenä esimerkkinä on luonnollinen työttömyysaste: Espanjan työttömyys on nyt noin 27 prosenttia. Nykyisellä laskutavalla luonnollinenkin työttömyys olisi kuitenkin peräti 23 prosenttia.
– Siinä ei ole järkeä, Espanjan valtiovarainministeriön edustaja José Ramos Carrasco sanoo.
EU:ssa asiaa mietitään komiteassa nimeltään Output Gap Working Group eli Tuotantokuilu-työryhmä. Tuotantokuilu tarkoittaa sitä, kuinka suuri ero maan nykyisen bruttokansantuotteen ja mahdollisen bruttokansantuotteen välillä vallitsee.
Nykyiset tuotantokuilut näyttävät laskentakaavojen mukaan pieniltä, Espanjassakin vain 4,6 prosentilta. Näin ollen luonnollinen työttömyyskin jäisi hälyttävän suureksi.
Suuri tuotantovaje viittaisi siihen, että valtion budjettivaje on syklistä eli johtuu talouden sopeuttamisesta lamaan. Pieni vaje tarkoittaisi, että vaje on rakenteellista, eli sitä pitäisi korjata rakenteita muuttamalla – eli leikkauksilla.
EU:n nykyisellä laskutavalla Espanjan tuotantovaje selittyy suurelta osin aiemmalla työttömyydellä.
Espanjalaiset protestoivat, että väärä laskutapa johtaa leikkausmääräyksiin, mikä heikentää työllisyyttä entisestään, joka johtaa taas uusiin leikkausmääräyksiin – ja vääriin perusteisiin pohjautuva kierre on valmis.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.