
EU harkitsee budjettivajeen laskentatavan muuttamista – mm. Espanja hyötyisi
EU harkitsee Wall Street Journalin mukaan muutoksia tapaan, jolla se laskee valtioiden budjettivajeita. Valtion suhdannetilanne pitäisi ottaa huomioon aiempaa paremmin.
Tarkoitus on helpottaa pahimmassa lamassa olevien maiden talouksia, joita EU on patistanut tähän saakka kovimpiin säästöihin. Vaikka Välimeren kriisimaissa on suuria rakenteellisia hankaluuksia, ne ovat samaan aikaan kuitenkin myös syvässä suhdanteista johtuvassa lamassa – ja tämä pitäisi huomioida laskelmissa nykyistä paremmin.
Väärät luvut johtavat
vääriin hoitokeinoihin
Yksi muutoksia haluavista maista on kriisimaa Espanja. Maan valtiovarainministeriön edustajan mukaan nykyisin käytetyt keinot antavat Espanjan taloudesta epäluonnollisia tuloksia. Tämä johtaa siihen, että talouskriisin hoitokeinotkin ovat vääriä.
Nykyisten sääntöjen mukaan valtioiden pitäisi kiristää talouspolitiikkaansa, kun talous on alamaissa ja löysätä, kun talous kasvaa. Tällä hetkellä etelän kriisimaita painostetaan koviin säästöihin. Ekonomistien mukaan taloudessa pitäisi toimia päin vastoin, mistä on ollut kiistaa myös ekonomistien ja EU:n komission välillä.
Euromaiden vajeet johtuvat osittain talouden suhdanteista, osittain rakenteellisista syistä. Nykysääntöjen mukaan suurin osa vajeista johtuu rakenteista. Mutta tämä johtaa erikoisiin lukuihin.
23 prosenttia
”luonnollinen työttömyys”?
Yhtenä esimerkkinä on luonnollinen työttömyysaste: Espanjan työttömyys on nyt noin 27 prosenttia. Nykyisellä laskutavalla luonnollinenkin työttömyys olisi kuitenkin peräti 23 prosenttia.
– Siinä ei ole järkeä, Espanjan valtiovarainministeriön edustaja José Ramos Carrasco sanoo.
EU:ssa asiaa mietitään komiteassa nimeltään Output Gap Working Group eli Tuotantokuilu-työryhmä. Tuotantokuilu tarkoittaa sitä, kuinka suuri ero maan nykyisen bruttokansantuotteen ja mahdollisen bruttokansantuotteen välillä vallitsee.
Nykyiset tuotantokuilut näyttävät laskentakaavojen mukaan pieniltä, Espanjassakin vain 4,6 prosentilta. Näin ollen luonnollinen työttömyyskin jäisi hälyttävän suureksi.
Suuri tuotantovaje viittaisi siihen, että valtion budjettivaje on syklistä eli johtuu talouden sopeuttamisesta lamaan. Pieni vaje tarkoittaisi, että vaje on rakenteellista, eli sitä pitäisi korjata rakenteita muuttamalla – eli leikkauksilla.
EU:n nykyisellä laskutavalla Espanjan tuotantovaje selittyy suurelta osin aiemmalla työttömyydellä.
Espanjalaiset protestoivat, että väärä laskutapa johtaa leikkausmääräyksiin, mikä heikentää työllisyyttä entisestään, joka johtaa taas uusiin leikkausmääräyksiin – ja vääriin perusteisiin pohjautuva kierre on valmis.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.