Kulttuuri

Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Viikon Suomen Uutiset Showssa pohditaan Ylen tehottomuutta ja rahoitusta.

Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui sivistyksestä ja kansallisen itsetunnon kohottamisesta Turussa järjestettyjen Kansanopistojen rehtoripäivien avajaisissa 10.4. - Kansassamme on paljon potentiaalia, Tavio sanoi. - Joskus ihmisten täytyy kuulla se, jotta potentiaalimme ei unohdu.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.

Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew haluaa lakkauttaa vieraskielisten oman äidinkielen opiskelun rahoittamisen suomalaisten pussista.

Arman ja aikamme ilmiöt -dokumentin toisessa jaksossa käsitellään katujengejä Suomessa ja Ruotsissa. Dokumentissa haastatellaan jengeihin joutuneita nuoria, jengien uhreja sekä jengirikollisuuden asiantuntijoita, kuten tutkijoita ja poliiseja.

Älyvapaista kannanotoista ei ole viime vuosikymmenenä ollut varsinaista puutetta: Monikulttuurisuus on rikkaus. Oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista. Setämiehet hiljaa! Maamiinat kiellettävä, Meillä on tilaa. Suomen on oltava ilmastoneutraali 2035, oli hinta mikä hyvänsä. How Dare You! DEI on tasa-arvoa. Otettua velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Ja niin edelleen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että kulttuurialan vaikuttajien, kuten näyttelijöiden, ulostulot kulttuurialaan kohdistuneista säästöistä ovat osin ylimitoitettuja. Mäkelän mukaan kulttuurintuotantoa voitaisiin jatkossa harkita vahvistettavaksi myös esimerkiksi kohdennetulla verotuella. Lisäksi maksuvastuuta voitaisiin siirtää enemmän kulttuurin käyttäjille.

Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisen maaseudun pärjäämistä maamme elinehtona. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja tiestö maaseudulla on. Koko Suomi on pidettävä mukana, Strandman vaatii.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.

Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Perussuomalainen Nuoriso vastustaa opetushallituksen työryhmän esitystä lisätä katsomuksellinen islamin uskonnon koe ylioppilaskirjoituksiin. Nuorisojärjestö katsoo, että toteutuessaan tämä edistäisi suomalaisen yhteiskunnan islamisaatiota, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee opetushallituksen työryhmän esitystä, jonka mukaan ylioppilastutkintoon lisättäisiin islamin uskonnon koe.

Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.

- Rikollisen elämäntavan ihannointi ja rikollisuuteen liittyvien vaarojen vähättely, etenkin nuorilla, on otettava vakavasti, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Tänään vietetään Kalevalan päivää. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää Kalevalan päivää hyvänä muistutuksena suomalaisen kulttuurin merkityksestä Suomen kansakunnalle.

Amerikkalaisen teknologiajätti Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp ei ihmettele, miksi saksalaiset ovat kääntyneet jyrkästi oikealle. Hänen mukaansa pieni vasemmistolainen ryhmä on kaapannut koko poliittisen kentän ja kieltänyt faktapohjaisenkin keskustelun tietyistä teemoista kuten maahanmuutosta. Karp näkee tässä yhtäläisyyksiä länsimaiseen vasemmistoon yleisemminkin. Entinen demokraattien kannattaja pitää vasemmiston toimintaa suorastaan itsetuhoisena. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa demokraatit vieraantuvat kansan enemmistön huolenaiheista ja vastustavat realistisia ratkaisuja kuten kustannustehokasta julkisten menojen läpivalaisua ja tehostamista.

Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.

Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.

Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.

Oranssi ry:n nettisivujen mukaan sen toiminnassa ei hyväksytä syrjintää. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen sanoo, että miesten ja naisten erillisistä tiloista tulee mieleen etelävaltioiden ”Separate but equal” -käytäntö, jossa sukupuolen sijasta ihmisten ihonväriä käytettiin erottelun perustana.

Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

"Turun hovioikeus tiesi, ansaitseeko syytetty pyövelin kirves kirveen vai neljäkymmentä raipaniskua ja elinkautisen pakkotyöhön Viaporissa." Historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarja tarttuu puheesaan menneen aikojen rikoshistoriaan, sen synkkiin yksityiskohtiin ja moraalisiin kysymyksiin. Keskisarja vie kuulijansa syvälle rikosten, rangaistusten ja oikeusjärjestelmän juurille. Hän kertoo nuoruudestaan ja tutkimusuransa alkutaipaleista – alkaen 1700-luvun seksuaalirikollisuutta koskevista pohdinnoista ja edeten 1900-luvun alun suomalaisten terroristeihin.

Internetin alkuaikojen pioneeri ja Piilaakson tunnetuimpiin teknologiavaikuttajiin lukeutuva Marc Andreessen kertoo New York Timesin podcastissa, miten vasemmistohenkisessä Piilaaksossa petyttiin demokraatteihin, ja teknologiajohtajat karkasivat Trumpin taakse. Keskustelussa Andreessen taustoittaa teknologia-alan suhdetta politiikkaan 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa esille mm. vasemmistoradikalismin leviämisen korporaatiomaailmaan, demokraattien poliittisen painostuksen teknologiasektoria kohtaan sekä yritysjohtajien taipumuksen woke-henkiseen moraaliposeeraamiseen.