Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Arvovaltaisessa British Journal of Social Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli valottaa oikeiston ja vasemmiston parissa esiintyvien poliittisten asenteiden ja ajattelun moninaisuuden epäsymmetriaa. Sosiaalipsykologiaan ja datatieteisiin erikoistunut tutkimusryhmä, Adrian Lüders, Dino Carpentras ja Michael Quayle, hyödynsi innovatiivista verkostoanalyysimenetelmää ja havaitsi amerikkalaisen oikeiston parissa moninaisempia poliittisia asenteita verrattuna vasemmistoon.

Toisin sanoen, demokraattipuolueen ympärille keskittynyt amerikkalainen vasemmisto muodosti kapeamman näkemysten keskittymän verrattuna republikaanipuolueen lähellä olevaan oikeistoon, jonka parissa esiintyi enemmän hajontaa. Vaikka tutkimus käsitteleekin yksinomaan tuoretta amerikkalaista dataa, sen havainnot voivat tuntua tutulta myös Euroopassa.

Innovatiivinen tutkimusmenetelmä ja -aineisto

Tutkijat käyttivät hiljattain kehitettyä verkostoanalyysimenetelmää (Response-Item Network) tutkiakseen asenteiden ja identiteetin välistä suhdetta yhdysvaltalaista äänestäjäkuntaa jakavissa kiistanalaisissa kysymyksissä.

Esitetyt kysymykset liittyivät aborttiin, aseiden omistamiseen ja siihen liittyvään valvontaan, maahanmuuttoon, samaa sukupuolta olevien avioliittoon, verotukseen ja talouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, sosiaaliturvaan sekä etnisiin suhteisiin.

Tutkimuksessa on hyödynnetty kahta eri aineistoa. Ensimmäinen, 396 henkilöä kattava otos on kerätty yhdysvaltalaisen työväestön keskuudesta. Toinen, suurempi, 8280 henkilöä kattava otos on peräisin American National Election Survey -aineistosta vuodelta 2020.

Käytetyn menetelmän ansiosta tutkijoiden oli mahdollista tarkastella samanaikaisesti kahta eri piirrettä. Ensin tutkijat analysoivat eri ryhmien asenteiden muodostumista. Tämän jälkeen he tarkastelivat asennekeskittymien merkitystä tarkasteltavien ryhmien identiteettien hallinnan kannalta.

Menetelmässä asenteet kuvattiin verkostona, jossa samanlaisia asenteita jakavien yksilöiden välille muodostui yhteyksiä. Lisäksi asenteiden väliset yhteydet paljastivat sosiaalisesti merkityksellisiä uskomusjärjestelmiä.

Visualisoinnin ja analyysin perusteella havaittiin kaksi selkeää asennekeskittymää, jotka vastasivat demokraattien ja republikaanien, amerikkalaisen vasemmiston ja oikeiston uskomusjärjestelmiä.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat osoittivat, että asenneverkoston rakenteelliset ominaisuudet paljastavat merkittävää tietoa piilevistä puolueidentiteeteistä ja myös siitä, mitkä asenteet kuuluvat tietylle ryhmälle. Toisessa vaiheessa tutkijat arvioivat, missä määrin asenteet voivat valottaa yleisemmin vastaajien poliittista identiteettiä.

Tutkimustulokset: epäsymmetria oikeiston ja vasemmiston välillä

Vähemmän yllättäen tutkimus paljastaa, että ihmisten mielikuvat ratkaisevat olennaisesti, kun he jäsentelevät asenteidensa sekä identiteettinsä välisiä yhteyksiä ja arvioivat sosiaalista ympäristöään.

Kenties mielenkiintoisempi havainto on, että vasemmisto ja oikeisto ovat asenteidensa suhteen epäsymmetrisiä. Vasemmiston vastapuolella oikealla laidalla ilmeni suurempaa ajattelun moninaisuutta verrattuna vasemmistoon.

Vasemmistolainen uskomusjärjestelmä oli tiukempi. Demokraattien parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita, jotka ilmenivät mm. vahvana erimielisyytenä käsiteltyihin kysymyksiin. Näistä näkemyksistä poikkeavia pidetään helposti ulkopuolisina, tutkijat arvioivat.

Tutkijoiden mukaan äärimmäisten asenteiden omaksumisesta sosiaalipoliittisissa kysymyksissä on mahdollisesti tullut entistä enemmän demokraattien identiteettiä määrittävä tekijä, varsinkin Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden jälkeen.

Tätä vasten oikeistolainen uskomusjärjestelmä sisälsi laajemman kirjon erilaisia vastauksia asenteita kartoittaviin kysymyksiin. Republikaanien klusteri sisälsi jopa yllättäviä kysymysasemia, jotka perinteisten oletusten mukaan olisivat voineet kuulua demokraattien klusteriin.

Esimerkiksi tietyissä kysymyksissä kuten homoavioliitoissa, aborttioikeuksissa ja ympäristönsuojelussa republikaanien parissa hyväksyttävät näkemykset vaihtelivat lievästä suostumuksesta äärimmäiseen erimielisyyteen.

Toisin sanoen, oikeistolainen asennekeskittymä oli löyhempi ja piti sisällään moninaisempia näkemyksiä. Tämä tarjoaa ”mahdollisen tilan poliittiselle neuvottelulle”.

Toisaalta, tutkijat esittävät havaintoihin tiettyjä varauksia. Heidän mukaansa tuloksista ei voi suoriltaan päätellä oikeistolaisten olevan yleisesti vasemmistoa suvaitsevaisempia. Tutkijat peräänkuuluttavat tarvetta lisätutkimuksille, joissa identiteettejä tarkasteltaisiin entistä hienojakoisemmin.