Metsäliike ja Elokapina pysäyttivät Metsähallituksen hakkuut Pieksämäellä maanantaina 26. lokakuuta 2026.
Ympäristöjärjestöjen muodostama ja Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike tunkeutui Metsähallituksen hakkuutyömaalle laittomasti ja pakotti Metsähallituksen keskeyttämään työmaan Kukkarojärvellä Pieksämäellä, Metsäammattilaiset kirjoittaa tiedotteessaan.
– Metsäammattilaisten verkosto kävi paikan päällä katsomassa, minkälaisesta kohteesta on kyse. Julkisuudessa esitetyt väittämät eivät kuvanneet todellisuutta, tiedotteessa todetaan.
Turvallisuussyistä hakkuut oli keskeytettävä. Nikkarilan metsäopiston opetusmetsissä sijaitseva hakkuutyömaa koostui pääasiassa harvennuksista ja pienimuotoisista uudistushakkuista.
Metsäliike väitti Metsäammattilaisten mukaan Kukkarojärven metsien täyttävän Metso-suojeluohjelman kriteerit ja että alueella on tavattu monia uhanalaisia lajeja, kuten töyhtö- ja hömötiainen. Metsäliike myös väitti, että hakkuut vaikuttaisivat ympäröivän vesistön tilaan ja kertoi alueen olevan suosittu virkistyskäyttöalue. Metsäliike myös syytti suoraan Metsähallitusta valehtelusta ja virkistysreitin turmelemisesta.
Syytöksillä hyvin hatara pohja
Metsäammattilaisten verkosto havaitsi paikan päällä, että koko alueella on ollut pitkä ja melko intensiivinen metsätaloushistoria.
– Vanhojen metsien piirteitä alueella on hyvin vähän. Maaperältään alue on melko vähäravinteista. Suurimmaksi osaksi kuivahkoa kangasta ja tuoretta kangasta, jota on suurin osa Suomen metsistä. Myös lajisto on siten luontaisesti köyhempää kuin rehevillä kasvupaikoilla. Alue on pääosin mäntymetsää. Suunnitelluista hakkuista iso osa oli jo ehditty toteuttaa.
Metsäliikkeen syytös uhanalaisten lajien hävittämisestä hakkuissa on Metsäammattilaisten mukaan yliampuva. Metsähallitus on Metsäliikkeen väitteistä poiketen ottanut alueen luonnon ja ominaispiirteet huomioon jo hakkuiden suunnittelussa.
– Virkistysreitin turmelemista ei havaittu. Koneella oli ajettu reitin yli, mutta reitille ei ollut aiheutettu vahinkoa. Reitin varrella jo toteutetut hakkuut sen sijaan muun muassa parantavat näkyvyyttä ja antavat puustolle mahdollisuuden kehittyä järeäksi tukkimetsäksi. Mahdollisesti METSO-ohjelman kriteerit täyttävien metsien osuus oli hyvin pieni koko alueella.
”Tavallisempaa talousmetsää saa etsiä”
Kuten Metsäliike kuvasi, alue on suosittu virkistyskäyttöpaikka, Metsäammattilaiset toteaa.
– Reitit kulkevat talousmetsien keskellä, ja reitillä voi tutustua niin avohakkuiden jälkiin, nuoriin metsiin kuin varttuneempiinkin kasvatusmetsiin. Hakkuut alueella eivät ole ainakaan vähentäneet suosiota.
Metsäliike näkee alueen luonnon arvokkaana ja kuvaa alueella eläviä uhanalaisia lajeja, joiden vuoksi hakkuut tulisi keskeyttää. Metsäammattilaisten mielestä tätä voidaan katsoa myös siitä näkökulmasta, että edes suhteellisen intensiivinen metsätalous ei tuhoa luontoa.
Alueella on pitkäaikainen metsänkäyttöhistoria, ja siitä huolimatta luontoarvot on Metsäliikkeen toimesta todettu merkittäviksi. Tämä osaltaan osoittaa metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden sopivan samoille hehtaareille, Metsäammattilaiset päättelee.
– Tavallisempaa talousmetsää saa etsiä, toteaa verkostokoordinaattori Juri Laurila.
Metsäammattilaisten verkosto toivookin, että vanhanaikaiset olettamukset luonnon ja metsätalouden vastakkaisuudesta hylätään ja aletaan tarkastelemaan nykymetsätalouden positiivisia vaikutuksia talousmetsien monimuotoisuuden kehittymiseen.
– Tiukan hehtaarien ja prosenttien suojelusta katse tulisi siirtää kestävän metsätalouden edistämiseen ja kokonaishyötyihin. Suomalainen metsätalous on saanut tunnustusta maailman kestävimmän metsätalouden harjoittamisesta. Siitä voi olla ylpeä.
