Vieraskielisten oppilaiden osuus Helsingin kouluissa on lisääntynyt huimasti viimeisten vuosien aikana. Peräti kymmenessä koulussa heidän osuutensa on yli puolet. Kärkipaikkaa pitää Itäkeskuksen peruskoulu (71,3 %). Kymmenentenä on Maatullin peruskoulu (52 %). Tämä ilmenee uudesta Koulukellosta.
Viime lukuvuonna koko pääkaupunkiseudulla oli 25 koulussa vieraskieliset oppilaat enemmistönä. Helsingin kouluissa on keskimäärin 25,6 prosenttia vieraskielisiä lapsia. Koko väestöstä Helsingissä on alle 16-vuotiaiden osuus 26,3 prosenttia.
Vieraskielisten osuus Helsingin kouluissa jakautuu seuraavasti: Itäkeskuksen peruskoulu 71,3 %, Vesalan peruskoulu 70,4 %, Keinutien ala-aste 63,4 %, Merilahden peruskoulu 62,4 %, Laakavuoren ala-aste 60,5 %, Kankarepuiston peruskoulu 60,4 %, Toivolan koulu 56,8 %, Strömbergin ala-aste 54,9 %, Malminkartanon ala-aste 52,7 % ja Maatullin peruskoulu 52,0 % (Lähde: Väestökello.fi).
Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin
Suomen Uutiset kertoi kesällä, että kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä, koska uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle.
Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti maaliskuun lopussa Itäkeskuksen, Myllypuron ja Herttoniemen alueita koskevista muutoksista. Kesäkuussa lautakunta päätti vastaavista muutoksista Mellunkylässä ja Vartiokylässä.
Jatkossa esimerkiksi Puu-Myllypuron omakotitaloalueelta mennään ensimmäiselle luokalle Itäkeskukseen eikä enää lähikouluun Myllypuroon. Sama koskee Herttoniemen itäosan Karhunkaatajan omakotitaloaluetta. Näiden lasten lähikoulu vaihtuu Herttoniemestä Itäkeskuksen kouluun.
Vertailun vuoksi Hertsikan ala-asteella on 17,6 prosenttia vieraskielisiä ja Myllypuron peruskoulussa 39,1 prosenttia. Vanhempien närkästys koulurajojen muutoksesta on ymmärrettävää.
Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi viestipalvelu X:ssä, että päätökset siirrellä oppilaita koulusta toiseen näkyvät myös Helsingin asuntomarkkinoilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoitti samasta ilmiöstä Helsingin Sanomissa jo vuonna 2012 – kauan ennen kuin virkakunta suostui myöntämään saman ääneen. Purra kirjoitti näin:
– Mitä enemmän [maahanmuuton aiheuttamat] eriytymisen merkit alkavat näkyä, sitä enemmän kouluja ”shopataan”. Mikäli tämä oikeus evätään, kiihtyy asuinalueiden eriytyminen, kun on yhä oleellisempaa asua ”oikealla” alueella.
Muuttopäätökseen vaikuttaa lapsen tuleva koulu
Tutkija Samuli Salminen vahvistaa, että kantaväestö hakeutuu omiensa seuraan ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
– Sitä tekevät kaikki lapsiperheet maahanmuuttopoliittisista kannoista riippumatta. Näin asia on ainakin Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kanadalaisen yhteiskuntatieteiden professorin Eric Kaufmannin mukaan. Vaikka kannattaisi avointa maahanmuuttopolitiikkaa, perheet hakeutuvat omalle asuinalueelleen.
Salminen sanoo, että Helsingissä puolestaan erityisesti suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta, kaikkein vieraskielisimmiltä alueilta jo vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan. Vanhemmilla on muuttopäätöksissä lasten tuleva koulu mielessään.
Opettajiin kohdistuu väkivaltaa
Helsingin Sanomat uutisoi kolmisen vuotta sitten (8.3.2023), että opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä.
Espoossa tilanne on vieläkin pahempi. Helsingin Sanomat kirjoitti uutisen (25.5.2026): Oppilaat pahoinpitelevät opettajia yhä useammin Espoossa.
Espoon kouluissa henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. Fyysisen väkivallan ilmoitukset nousivat noin 1 500:sta 1 900:aan vuosien 2021 ja 2024 välillä. Koulujen henkilökunta kohtaa joskus päivittäin potkimista, lyöntejä, puremista ja muuta väkivaltaa.
Tilastot näistä väkivaltatapauksista eivät ole enää julkisia. Aluevaltuutettu Simo Grönroos sai kuitenkin Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa kuulla uusimpia lukuja, kun teemaa käsiteltiin.
– Yksi opettajataustainen demarivaltuutettu nosti esille tuoreimman tiedon viime lukuvuodelta. [Fyysisen väkivallan] ilmoitukset olivat nousseet 1 900:sta 2 500:een, eli tapauksia oli 600 enemmän. Ne ovat räjähdysmäisessä kasvussa.
Puukotuksia kouluissa
Vesalan peruskoulu oli otsikoissa (30.3.2023) koulupuukotuksen takia. 13-vuotias tyttö puukotti 14-vuotiasta poikaa, joka sai hengenvaaralliset vammat. Uhri on toipumassa.
Myös Maatullin koulussa on puukko heilunut. Väkivallanteko tapahtui maaliskuussa koulun aulassa. Kaksi 15-vuotiasta poikaa tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa.
Yle selvitti jo neljä vuotta sitten, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille. Pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä. Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, ja maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa. Nämä luvut ovat neljän vuoden takaa.
Lahioluvut.fi-tietokannassa julkaistujen lukujen mukaan ulkomaalaistaustaisen palkka- ja yrittäjätulot olivat Itäkeskuksen oppilaaksiottoalueella 19 000 euroa per henkilö ja kantaväestöllä 31 060 euroa per henkilö vuonna 2022. Vastaavasti työllisyysaste ulkomaalaistaustaisilla alueilla oli 50,8 prosenttia ja kantaväestöllä 68,1 prosenttia.
Miksi tilastoja ei julkaista?
Samuli Salminen ei näe mitään järkevää syytä, miksi tilastoja kouluissa tapahtuvista väkivallanteoista ei julkaista. Hänen mielestään ei voi vedota edes yksityisyyden suojaan.
– Se tiedetään Suomen keskusrikospoliisin tutkimuksesta, että toisen polven maahanmuuttajat ovat ryöstörikoksissa nelinkertaisesti edustettuina verrattuna kantaväestöön.
– Vanhemmat voivat tehdä tästä omat johtopäätöksensä, mihin laittavat lapsensa kouluun.
Suomen Perustan YouTube-videolla perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen kysyvät, kuinka suuri vieraskielisten osuus on sinun lähikoulussasi.
