Perussuomalaisten sopeutusohjelmassa Sitra lakkautettaisiin kokonaan, jolloin kertaluonteinen säästö Sitrasta olisi 1 040 miljoonaa euroa. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset lakkauttaisi Sitran ja käyttäisi vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvuun, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen.
Perussuomalaiset julkisti 22. lokakuuta sopeutuslistansa tulevalle vaalikaudelle. Listalla Sitra lakkautettaisiin kokonaan. Kertaluonteinen erä olisi 1 040 miljoonaa euroa.
Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan kyse on pääoman siirrosta, ei säästöstä, joten erää ei lasketa mukaan yhdeksän miljardin euron sopeutukseen.
Sitran historia näyttää, miksi esitys on perusteltu: johtopaikat ovat houkutelleet poliitikkoja, mutta kansalaisten saamaa hyötyä on vaikea osoittaa.
Eduskunnan alainen Sitra perustettiin vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden rahastoksi. Yliasiamiehen valitsee poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Sitra on ollut pitkiä aikoja poliitikkojen temmellyskenttä.
Entinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Esko Aho toimi Sitran yliasiamiehenä vuosina 2004-2008. Ahon vastaehdokas oli MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström. Sitran hallitus esitti Holmströmiä, mutta hallintoneuvosto valitsi Ahon yksimielisesti.
Vuonna 2019 hallintoneuvosto valitsi yliasiamieheksi entisen pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen äänin 5–4. Katainen sanoi valintansa jälkeen, että ”Suomen edelläkävijyyden mahdollistaminen yhteiskunnallisissa muutoksissa ja ratkaisujen löytäminen kestävään hyvinvointiin ovat lähellä sydäntäni”.
Epäselväksi jäi, mitä edelläkävijyyttä Katainen 18 553 euron kuukausipalkallaan mahdollisti. Suomen kansantalous taapersi sekä Kataisen pääministerikaudella 2011-2014 että Kataisen johtaessa Sitraa 2020-2023.
Sitran yliasiamiehen paikka on ollut näkyvä ja poliittisesti houkutteleva tehtävä. Yritystoimintaan verrattavaa tulosvastuuta ei yliasiamiehellä eikä muilla sitralaisilla ole ollut.
Sitra rahoittaa toimintansa sijoitusomaisuutensa tuotoilla. Pitkän aikavälin tavoite on kolmen prosentin reaalituotto vuodessa. Miljardin euron pääomalla se tarkoittaa suuruusluokaltaan 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahan käytöstä kertovat hankkeet ja foorumit. Sitran omia tuloksia ovat esimerkiksi kiertotalouden maailmanfoorumi WCEF ja EU:n kiertotalouden resurssikeskus EU CERC.
Sitra on ideoinut aina projekteja ja toimintaa. Ne antavat vaikutelman puuhakkaasta järjestöstä. Se on raportoinut osallistujamääriä ja palautetta, mutta ei hyötyä veronmaksajalle, työpaikoille tai verotuloille.
Lakiin kirjattu tehtävä on pysynyt Sitralla samana vuodesta 1990: rahasto edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Muotoilu on niin väljä, että siihen mahtuu lähes mitä tahansa. Käytännössä painopiste on vaihtunut vuosikymmenestä toiseen. 1970-luvulla rahoitettiin uutta teknologiaa, 1980-luvulla siirryttiin pääomasijoittamiseen, 2000-luvulla työstettiin tietoyhteiskuntaa ja sähköistä terveydenhuoltoa ja 2010-luvulla ennakointia ja kiertotaloutta.
Jokainen käänne on perusteltu ajan haasteilla. Sitran viimeisin ulkopuolinen arviointi tehtiin vuonna 2024. Arvioijien mukaan ”tulevaisuustyön” tarve on suurempi kuin pitkään aikaan.
Tulevaisuustyön tarvetta on epäilemättä aikakaudesta riippumatta. Suurpiirteisen tehtävän ansiosta rahasto voi aina osoittaa toimineensa tehtävänsä mukaisesti, ja siksi sen onnistumista on vaikea mitata.
Sitran supistaminen on ollut poliittisella agendalla aiemminkin. Rahaston taseesta irrotettiin poikkeuksellisesti 100 miljoonaa euroa valtion kassaan vuonna 2019, kun SDP:stä tuli pääministeripuolue. Silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että Sitran peruspääoma on kasvanut suureksi.
Sitran fokus on matkan varrella hämärtynyt. Kun juhlarahaston hyötyä on puolen vuosisadan jälkeenkin vaikea osoittaa luvuilla, lahjan tehtävä on täytetty. Sitran miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on tänään julkaissut kattavan säästö- ja sopeutusohjelman. Kyseessä on puolueen näköinen, laaja-alainen ja perusteellinen kokonaisuus. Säästölistan taustalla on parlamentaarinen velkajarrusopimus, jonka mukaisesti Suomen julkista taloutta on määrä sopeuttaa ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä.
Perussuomalaiset esittää ensi vaalikaudelle noin kymmenen miljardin euron sopeutuksia. Puolue keräisi valtaosan summasta pysyvistä menoleikkauksista. Se etsii säästöjä muun muassa maahanmuutosta, sosiaaliturvasta, hallinnosta ja eläkkeistä. Puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertasi tänään Suuren veropäivän puheessaan hallituskauden talous- ja veropolitiikan toimia. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on onnistunut laskemaan kokonaisveroastetta prosenttiyksiköllä. Purra painottaa kuitenkin, ettei verotusta voida keventää enää radikaalisti ilman vastaavia menoleikkauksia.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa politiikkaa usean hallituskauden ajan. Futucastin haastatelussa hän puhuu muun muassa julkisen talouden sopeutuksista, Suomen talouden tilasta ja maahanmuutosta.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
