LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertasi tänään Suuren veropäivän puheessaan hallituskauden talous- ja veropolitiikan toimia. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on onnistunut laskemaan kokonaisveroastetta prosenttiyksiköllä. Purra painottaa kuitenkin, ettei verotusta voida keventää enää radikaalisti ilman vastaavia menoleikkauksia.
Hallitus on työskennellyt Suomen korjaamiseksi jo yli kolme vuotta, ja tulostakin on tullut: Talous kasvaa, työmarkkinoiden rakenteita on uudistettu, holtiton maahanmuuttopolitiikka on ottanut askeleita vastuullisempaan suuntaan, Suomen turvallisuudesta on huolehdittu, ja valtiontaloudessakin on tehty kovaa sopeutusta.
Veropolitiikka on ollut työhön kannustavaa, ja samalla toki pyritään vauhdittamaan alkanutta talouskasvua.
Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän tapahtumassa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että verotus on keventynyt tällä hallituskaudella merkittävästi kokonaisuutena.
– Painopistettä on siirretty työn ja yrittämisen verottamisesta enemmän kuluttamiseen: arvonlisäverotusta on kiristetty, toisaalta työn verotusta ja yhteisöveroa on kevennetty. Haittaveroja on myös kiristetty.
Purra muistutti puheessaan, että Suomen verotus on silti edelleen kokonaisuudessaan liian kireää. Purran mukaan radikaaleja lisäkevennyksiä ei kuitenkaan voida enää tehdä ilman vastaavia leikkauksia valtion budjettiin. Hän varoittaa veropopulismista, joka voisi näkyä markkinoilla valtion kasvavina riskilisinä ja mahdollisesti myös luottoluokituksen heikentymisenä.
– Ison-Britannian esimerkit vuodelta 2022 kertovat meille sen, että finanssipolitiikan tulee olla uskottavaa ja perustua vakaaseen harkintaan.
Joitain verotukia on poistettu. Kaivosmineraaliveroa on kiristetty, jotta kansallisvarallisuus ei mene ulkomaille enää aivan maksutta. Hallituksen veropolitiikka osin myös innovatiivista, Purra sanoo.
– Esimerkiksi investointien verohyvitys on uusi ja innovatiivinen verokannustin maassamme, joka tarvitsee merkittävästi investointeja kasvaakseen. Investointien verokannustin on toiminut odotetulla tavalla, ja sille tulee jatkoa.
Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan noin 5 miljardilla eurolla, vaikka esimerkiksi puolustukseen ja soteen on ollut välttämätöntä lisätä rahaa. Korkomenot ovat kuitenkin nousseet rajusti, joten sopeutusta tarvitaan lisää.
– Ranskan korkotaso on jo huolestuttava, ja sama on meilläkin edessä, jos emme jatka velkajarrun mukaista sopeutusta ensi kaudella.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa verotus Purran mukaan ei voi olla keskeisessä ratkaisijan roolissa, sillä kokonaisveroasteemme on edelleen maailman korkeimpia.
– Joitain pieniä verotoimia voidaan harkita, ja niitä meidän listallammekin on, mutta valtaosa sopeutuksesta tulee tehdä leikkauksin, suoraan valtiontalouden kehysmenoista. Arvonlisäverotuksemme on korkealla, emmekä voi peruuttaa työn tai yrittämisen kevennyksistä, ennakoimattomuus on myrkkyä elinkeinotoiminnalle ja investoinneille. Tarvitsemme myös jo päätettyjä marginaaliverojen kevennyksiä, tutkimus tukee veropolitiikkaamme.
SUOMEN UUTISET
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kummastelee vasemmiston vimmaa kyykyttää kansaa entistä korkeammalla verotuksella.
Hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjetissa. Työtulovähennystä kasvatetaan ja veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille, ja jatkaa linjaa, jolla suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kohtasivat politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa. Lindtman odotetusti moitti hallituksen talouspolitiikkaa. Purra kuitenkin huomautti Lindtmanille talouskasvun merkeistä ja siitä, että välttämättömät sopeutukset hyödyttävät myös palkansaajaa, ja kokonaisuus vahvistaa työllisyyttä.
Perintöveron poisto on uusin elinkeinoelämän veromuutostoive, joka on hallituksen viimeisen budjettiriihen yhteydessä esillä kokoomuksen toimesta. Tämä ei nyt taida olla voittava arpa muille kuin omistavalle luokalle, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Vasemmisto-oppositio luottaa kuin vuoreen työperäisen maahanmuuton taloutta vahvistavaan vaikutukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa eduskunnalle tosiasioista: työperäinen maahanmuutto auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole.
Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sami Savio, Jari Ronkainen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 veroratkaisut keventävät työn verotusta laajasti painottuen pieni- ja keskituloisiin. Samalla hallitus yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa kannustimia.
Eduskunnan kyselytunnilla keskustan Markus Lohi kritisoi hallitusta suurituloisten veronalennuksista. Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi, että hallitus on kaikista sopeutus- ja säästötoimista huolimatta pystynyt alentamaan työn verotusta 1,8 miljardilla eurolla ja että suurin osa veronalennuksista kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Purra painotti myös ylimpien marginaalien laskun olevan kasvutoimi, joka asiantuntija-arvioiden mukaan pitkälti rahoittaa itse itsensä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
