Ruotsin vasemmistopuolueen Mohamed Abdukardir Ali nousi jymy-yllättäen syyskuussa valtiopäiville, koska hän sai varsinaisen vyöryn henkilökohtaisia ääniä. Pian vaalien jälkeen poliisi käynnisti tutkinnan, jossa selvitetään valtiopäiväedustajan vaalikampanjaan liittyviä epäiltyjä väärinkäytöksiä.
Tapauksen kansainvälinen ulottuvuus tuli näkyviin, kun Ruotsin yleisradioyhtiön toimittajat vierailivat Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Kaupungin somalivaltaisessa Eastleigh’n kaupunginosassa järjestettiin rukoustilaisuuksia Alin puolesta.
– Rukoilemme, että hän selviytyisi käynnissä olevasta tutkinnasta, Alin pitkään tuntenut henkilö kertoi SVT:lle.
”Vaikutusvaltainen henkilö”
Nairobissa Mohamed Alia kuvaillaan vaikutusvaltaiseksi henkilöksi, joka on auttanut monia ihmisiä. SVT:n haastattelemat sukulaiset sanovat hänen viettäneen Keniassa pitkiä aikoja.
Eräs sukulainen kertoo, etteivät Alin klaanin vaikutusvaltaiset jäsenet halua hänen Kenian-taustansa joutuvan julkisuuden riepoteltavaksi.
Samaan aikaan Ruotsissa keskustellaan siitä, miten poliittinen valta, henkilökohtaiset verkostot ja mahdollinen epäasiallinen vaalivaikuttaminen liittyvät toisiinsa.
Valmiiksi täytettyjä äänestyslippuja
Ruotsalaismedioiden tietojen mukaan Borlängessä epäillään, että äänestäjiä olisi kuljetettu äänestyspaikoille ja heille olisi lyöty käteen valmiiksi raksittuja vasemmistopuolueen äänestyslippuja. Tutkinnassa on selvitelty myös epäilyttäviä rahansiirtoja.
Lokakuussa poliisi teki kotietsintöjä Borlängessa, ja kolme henkilöä on saanut tiedon heihin kohdistuvista rikosepäilyistä. Ali ei tiettävästi ole itse rikoksesta epäiltynä. Hän on kiistänyt toimineensa väärin ja ilmoittanut jatkavansa valtiopäiväedustajana.
Erityisen huolestuttavia ovat tiedot, joiden mukaan vaikuttamisen kohteiksi olisi valikoitu haavoittuvassa asemassa olevia äänestäjiä, esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia naisia ja nuoria sekä päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä.
Kaksi erilaista näkökulmaa
Ruotsalaisen demokratian näkökulmasta kansanedustajan legitimiteetti perustuu vapaissa vaaleissa saatuun mandaattiin ja yhteisiin lakeihin. Sukuun perustuvissa verkostoissa poliitikon merkitystä voidaan puolestaan arvioida myös tämän yhteisölleen antamansa avun ja vaikutusvallan kautta.
Ruotsin valtion vuonna 2026 julkaisema selvitys rinnakkaisista yhteiskuntarakenteista varoittaa, että epäluottamus viranomaisiin voi vahvistaa yhteisöjen riippuvuutta omista verkostoistaan.
Jos epäiltyä vilppiä valtiopäivävaalien yhteydessä ei selvitetä perusteellisesti, epäluottamus vaalijärjestelmää kohtaan saattaa kasvaa. Yksittäisiin ihmisiin kohdistuvat epäillyt rikokset voivat leimata kokonaisia väestöryhmiä ja tällöin epäluottamus leviää helposti myös kansalaisten välille.
