Vantaalla oli vuoden 2025 lopussa 30,5 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Osuus on Manner-Suomen kunnista korkein, kertoo Tilastokeskus.
Vieraskielisten osuus oli vuonna 2010 noin 10 prosenttia ja vuonna 2020 jo 21,6 prosenttia.
Kotimaankielinen väestö on samaan aikaan vähentynyt. Vuosina 2020–2025 kotimaankielisten nettomuutto oli noin 10 100 henkeä miinuksella. Vantaa on suurista kaupungeista ainoa, jonka suomen- ja ruotsinkielinen väestö on pienentynyt koko 2020-luvun.
Uusimman väestöennusteen mukaan noin 40 prosenttia vantaalaisista on vieraskielisiä vuonna 2034. Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi osuuden olevan vuonna 2040 lähellä 50 prosenttia, jos kehitys jatkuu nykyisellään.
Vantaan muutosvauhti erottuu Euroopassa
Maahanmuuttovaltaisuudessaan Vantaa on jo lähellä Euroopan kärkeä. Eurooppalaisissa tilastoissa käytetään yleensä ulkomailla syntyneiden osuutta.
Ulkomailla syntyneitä on Vantaata enemmän Wienissä (noin 41 prosenttia) ja Amsterdamissa (38 prosenttia). Malmössa maahanmuuttajia on noin kolmannes väestöstä, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa noin neljännes.
Muutosvauhdissa Vantaa erottuu. Vieraskielisten osuus nousi noin neljästä prosentista vuonna 2000 noin kolmannekseen 25 vuodessa. Vantaan kehitys on ollut poikkeavan nopeaa, ehkä Euroopan nopeinta.
Malmössä ulkomailla syntyneiden osuus nousi noin 11 prosentista 36 prosenttiin vuosina 1990–2022. Myös Wienissä ja Tukholmassa maahanmuutto on viime vuosikymmenet muuttanut merkittävästi kaupunkien demografiaa.
Velka kasvaa, työttömyys korkealla
SDP palasi vuoden 2025 kuntavaaleissa Vantaan suurimmaksi puolueeksi 30,5 prosentin kannatuksella ja 21 paikalla 67:stä. SDP johtaa kaupunginhallitusta vuoteen 2029.
Vantaan vuoden 2025 tilikauden tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotulot laskivat 2,8 prosenttia.
Kaupunki perustelee laskua heikolla taloustilanteella ja erityisesti korkealla työttömyydellä. Työttömyysaste oli Vantaalla heinäkuussa 15,7 prosenttia.
Lainakanta kasvoi 198 miljoonalla eurolla, ja ulkoista lainaa oli vuoden lopussa 1,06 miljardia euroa. Ennusteen mukaan se on vuoden 2027 lopussa jo 1,7 miljardia. Vuoden 2026 talousarvio on 67 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunki on käynnistänyt nelivuotisen tasapainotusohjelman. Säästötarve on noin 60 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029.
Menojen kasvua hillitään lisäksi 30 miljoonalla. Kaupungin työntekijöitä tullaan vuodenvaihteessa irtisanomaan. Arvio irtisanottavien määrästä on enintään 200.
Kuntavaaleissa demarit lupasivat, että ”kaiken voi tehdä reilummin”.
Mikä selittää alijäämän?
Työttömyys on selkein yhteys. Kunnat ovat vastanneet vuoden 2025 alusta työllisyyspalveluista ja osasta työttömyysetuuksia. Rahoitusvastuu alkaa sadan työttömyyspäivän jälkeen. Vantaa kertoo työmarkkinatuen kuntaosuuksien nostaneen kustannuksia.
Samaan aikaan verotulot ovat jääneet alle odotusten. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen laski vuoden 2022 tiedoista, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin noin puolet kantaväestön kunnallisverosta henkeä kohden.
Kantasuomalaisten poismuutto Vantaalta on viime vuosien ilmiö. Vantaa selvittää syitä tutkimuksella. Moni muuttaa Tuusulaan, jossa on runsaasti omakotitontteja.
Maahanmuutto ei yksin selitä Vantaan talousongelmia. Rakentamisen heikko suhdanne on vähentänyt kaupungin maanmyyntituloja. Vantaan taloudelle tärkeä lentoliikenne on elpynyt hitaasti geopoliittisista syistä.
Espoossa ulkomaalaistaustaisia on 26 prosenttia, mutta kaupungin työllisyysaste oli joulukuun 2025 tilastoissa suurista kaupungeista korkein ja työttömyysaste matalin. Helsingissä ulkomaalaistaustaisia on noin 22 prosenttia, ja kaupungin vuoden 2025 tulos oli 146 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Käytännössä ratkaisevaa on se, millä perusteella ihmiset kaupunkiin asettuvat ja työllistyvätkö he. Vantaalle näyttää päätyneen naapurikaupunkeja enemmän heikosti työllistyviä maahanmuuttajia.
Korkea työttömyys yhdistettynä kantasuomalaisten poismuuttoon on näkynyt asuntomarkkinoilla. Hypon mukaan asuntokauppa on Vantaalla 40 prosenttia heikompaa kuin ennen koronaa, ja hinnat ovat laskeneet huipuista 27 prosenttia.
Ratikka sitoo verotulot
Vantaan valtuusto hyväksyi marraskuussa 2025 ratikan tarkistetun hankesuunnitelman äänin 44–23. Alun perin 647 miljoonan euron kustannus nousi noin 750 miljoonaan euroon.
Vantaan osuus on 541 miljoonaa. Rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2025, ja liikenteen on määrä alkaa vuoden 2029 lopussa.
Kaupunki rahoittaa hankkeen lainalla, jonka laina-aika on 25 vuotta. Korkokuluja on tarkoitus kattaa maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloilla sekä kiinteistötuotoilla. Vuoden 2021 laskelman mukaan ratikka tuo alueelle 10 700 asukasta ja 4 700 työpaikkaa enemmän kuin ilman sitä.
Linjan lähialueiden asukasluvun oletetaan kasvavan 56 000:sta 126 000:een vuoteen 2050 mennessä.
Oletukset ovat nyt koetuksella. Väestönkasvu painui vuonna 2025 alhaiseksi, ja tämän vuoden kehitys näyttää heikolta. Ratikan korkokulut uhkaavat kahdeksankertaistua neljässä vuodessa.
Riskinä ongelmien kasautuminen
Ratikan takaisinmaksu riippuu väestö- ja tulokehityksestä, jonka varaan kaupungin laskelmat on tehty. Jos kasvu jää heikoksi, talous uhkaa ajautua kriisiin.
Huonoin skenaario on ongelmien kasaantuminen. Väestö vaihtuu nopeasti, ja uusien asukkaiden työllistyminen jää heikoksi. Työttömyysaste pysyy korkealla, ja kunta maksaa laskusta entistä suuremman osan.
Verotulot ovat jo laskeneet ja kaupunki on velkaantunut. Ratikka lisää velkaa tilanteessa, jossa kasvun odotetaan korjaavan kaiken. Kasvu on kuitenkin pysähtynyt, ja kantasuomalaisia muuttaa edelleen muihin kuntiin.
Presidentti Alexander Stubb teki ensimmäisen virallisen vierailunsa Vantaalle helmikuussa ja totesi yleisölle:
– Jatkakaa samaan malliin. Vantaa on hieno paikka kaikin puolin. Olkaa vantaalaisia ja olkaa siitä ylpeitä.
Moni ei jaa presidentin näkemystä. Jos verotulot laskevat ja velka kasvaa, kaupunki joutuu nostamaan veroja tai karsimaan palveluja. Se heikentää kaupungin vetovoimaa niiden silmissä, jotka voivat valita asuinpaikkansa.
Vaarana on, että ylpeys vantaalaisuudesta haihtuu ja hyvien veronmaksajien poismuutto kiihtyy.
