Simo Grönroosin mukaan maahanmuuton aiheuttama väestönmuutos on Helsingin seudulla suurinta jo koko Euroopassa.
– Esimerkiksi 1980-1990-luvulla Suomeen ei juurikaan muutettu. Tällöin muuttoliike lähti vasta käyntiin. Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että Suomessa vieraskielisen väestön määrä lähentelee jo 700 000 ihmistä, joka on noin 12 prosenttia Suomen väestöstä.
Grönroos nostaa esille myös vieraskielisten osuuden väestöstä pääkaupunkiseudun kaupungeissa.
– On arvioitu, että ei tarvitse mennä kuin 15 vuotta eteenpäin ja meillä on jo ensimmäinen suuri kaupunki Vantaa, joka on enemmistöltään maahanmuuttajataustainen.
Grönroos puhui maahanmuuttoon liittyvistä asioista keskiviikkona Helsingissä Crowne Plazassa.
Maahanmuuttajien työllisyys heikkoa
Grönroosin mukaan maahanmuuttajien työllisyys on heikkoa kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 20 prosenttia heikompi kuin kantaväestöllä. Suomalaisten työllisyysaste on lähes 70 prosenttia.
– Vain noin 3 prosenttia Euroopan maahanmuuttajista tulee tänne erityisasiantuntijoina. Valtaosa maahanmuuttajista tulee matalapalkkaisiin halpatöihin.
Grönroos nostaa esille myös vieraskielisten osuuden toimeentulotuen saajista. Helsingissä osuus on 44,8 prosenttia, Espoossa 62,7 prosenttia ja Vantaalla 62,2 prosenttia.
– Nämä yksiselitteiset luvut näyttävät, että maahanmuuttajien työllisyys on todella heikkoa ja he vievät leijonanosan toimeentulotuista.
Koulujen turvallisuus ja hoitoalan ongelmat huolena
Grönroos tuo ilmi myös maahanmuuton kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia.
– Yksi esimerkki mihin maahanmuutto on vaikuttanut negatiivisesti, on hoitolaitokset. Päättäjät eivät ole halunneet panostaa suomalaisiin osaaviin hoitajiin, vaan hoitajat tuodaan Filippiineiltä ja toiselta puolelta maailmaa.
Hän nostaa esille myös koulujen turvallisuuden.
– Kouluissa opettajien ilmoittamat väkivaltatapaukset ovat räjähdysmäisessä kasvussa ja väitän, että näistä iso osa liittyy maahanmuuttoon.
Grönroosin mukaan monikulttuurisuus vaikuttaa myös ihmisten luottamukseen yhteiskuntaa ja kanssaihmisiä kohtaan.
– Myös veronmaksu heikkenee monikulttuurisuuden myötä, kun ihmiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä.